{{ 'Go back' | translate}}
Njus logo

Ilmasto uutiset | Njus Soumi

Viekö ilmastonmuutos yöunet? Voit hyvittää koko vuoden päästöt omalla hiilinielulla, ja näin pääset alkuun

Ilmasto Yle Uutiset

Metsän hiilinieluna pitäminen ei ole pelkkää viherpiipertämistä. Kohta niiden ylläpitämiseen saattaa saada myös valtion tukea.
'Mitä jos voisit sitoa vuoden hiilidioksidipäästöt muutaman hehtaarin metsäläntillä? Antamalla metsän kasvaa voi nimittäin suoraan taistella myös ilmaston lämpenemistä vastaan. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen omistaa metsää, mutta aika harva ajattelee omistuksiaan muuten kuin taloudellisesti tai virkistystarkoituksessa. Isoimpia teemoja tämän hetken ilmastokeskustelussa ovat lihan syöminen, pikamuoti ja lentäminen. Esimerkiksi Finnair avasi vuoden alussa mahdollisuuden maksaa muutaman euron päästöhyvitystä lennoista. Niiden määrää on kuitenkin pidetty liian pieninä, ja ympäristörahoitusyhtiön kautta kulkeva hyvitys saattaa tuntua etäiseltä. Merkittävä ilmastoteko on kuitenkin lähempänä kuin kuvittelitkaan, eikä sinun tarvitse tehdä välttämättä yhtään mitään. Hankkimalla pienen palan metsää tai suota olet jo pitkällä. Neljällä hehtaarilla hyvität vuoden päästöt Metsä nielee hiiltä puiden kasvaessa yhteyttämisen myötä. Yhteyttämisessä kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä sokeria sekä happea auringon valon avulla. Samalla hiili varastoituu kasveihin. Suomalaisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 10 tonnia vuodessa. Vastaavasti hehtaari suomalaista metsää sitoo vuodessa keskimäärin tonnin hiiltä, joka on hiilidioksidina hieman yli kolminkertainen määrä, noin 3,7 tonnia. Näin yhden ihmisen vuosittaiset hiilipäästöt sitoutuvat jo muutaman hehtaarin kokoisessa metsään. Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että usein ihmiset eivät ymmärrä, kuinka yksinkertaista hiilinielun kasvattaminen on. Hän uskoo tämän johtuvan siitä, että metsäteollisuus ei pitäisi hakkuiden pienentämisestä ja puun tarjonnan heikkenemisestä. Mutta millä perusteella metsän omistaminen hyvittää hiilijalanjälkeä? Metsähän sitoisi hiilidioksidia joka tapauksessa. Metsänomistajana sinä kuitenkin päätät sen, kaadatko metsän vai annatko hiilinielun kasvaa. Suomalaisia metsänomistajia on noin 632 000, jos mukaan lasketaan kaikki yhteismetsän omistajat ja vähintään kahden hehtaarin tilat. Timo Sihvonen / Yle Oman metsäkiinteistön omistaminen on varsin helppoa, jos sen antaa kasvaa hiilinieluna. Isompia hoitotoimia ei tarvitse tehdä välttämättä moneen kymmeneen vuoteen. Usealle suomalaiselle metsää tulee perinnön kautta, ja jopa puolet metsänomistajista onkin perinyt metsänsä. Yleensä metsän hankkimiseen tarvitsee muutamia tuhansia euroja hehtaaria kohden (Maaseudun Tulevaisuus). Etelä-Suomen metsät ovat nopeamman kasvutahdin takia yleisesti ottaen kalliimpia kuin pohjoisessa, ja hehtaarihinnat voivat nousta yli 10 000 euroon. Hinta määräytyy paljolti puuston perusteella, eli onko metsässä tukki- vai kuitupuuta. Myös metsätilan sijainti, maasto ja teiden kunto vaikuttavat hintaan. Metsien hiilinielut Kasvava metsä on hiilinielu. Yhteyttämisen tuloksena metsät ja muu biomassa sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan vuonna 2016 Suomen hiilinielujen kokonaismäärä oli 27,3 milj.t CO2 ekv, mikä vastaa 46 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Etelä-Suomen metsät kasvavat keskimäärin kolme kertaa nopeammin kuin pohjoisessa, parhailla paikoilla jopa viisi kertaa nopeammin. Toisaalta hiilen vapautuminen on pohjoisessa hitaampaa esimerkiksi lahoamisprosessissa. Pohjoisessa voi myös kasvattaa hiilivarastoja paljon pidempään kuin etelässä. Tukkipuusta vain 20 prosenttia menee tuotteisiin, joissa hiilivarasto säilyy. Loppu muuttuu hiilen lähteeksi, koska ne ovat lyhytaikaisia tuotteita tai hakkuutähteitä. Lähteet: Timo Pukkala Itä-Suomen yliopisto, Maa- ja metsätalousministeriö Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtavan asiantuntijan Antti Pajulan mukaan Suomessa tehdään vapailla markkinoilla vuosittain noin 4 000 kauppaa metsätiloista. Tällä hetkellä metsät hinnoitellaan täysin taloudellisesta näkökulmasta, eikä hiilen sidonta näy metsien hinnoissa. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla toisin. Esimerkiksi tukirahat voisivat nostaa myös tällä hetkellä vähemmän kannattavien metsien hintoja. Pukkalan mukaan hiilinielujen tukemisesta on puhuttu valtion tasolla. Luultavasti menee vielä pitkään, ennen kuin asia menee poliittisen prosessin läpi käytäntöön. Toisaalta kansainvälinen päästökauppa saattaa kääntyä hiilinieluna toimivien metsien eduksi. – Jos päästöoikeuksien hinta nousee, valtion kannalta voisi olla edullisempaa, että se tukisi hiilen sitomista yksityismetsiin. Kun hiilipäästöjen hinta nousee riittävästi, niin tästä tulee ihan realistinen vaihtoehto. Aika lähellä ollaan jo sitä tilannetta, Pukkala sanoo. Näin kannat hiilesi kekoon Kaikista helpointa on ostaa osuus yhteismetsästä . Suomesta löytyy jo kaksi hiilinieluina pidettävää yhteismetsää. Yhteismetsä mahdollistaa oman metsän omistuksen myös kaukana asuvalle kaupunkilaiselle, jolla ei ole kokemusta metsänhoidosta. Suomussalmelta kotoisin oleva Aleksi Luukkonen perusti veljensä kanssa kotikylälleen hiilinieluksi tarkoitetun yhteismetsän. Mukaan on ilmoittautunut jo muitakin ihmisiä. Luukkosten yhteismetsä ei kuitenkaan ole täysin suojelumetsä. Metsästä halutaan hyödyntää myös puuta, etenkin järeää sahatavaraa. Ajatuksena on kuitenkin erityisesti metsämäisyyden säilyttäminen ja avohakkuiden estäminen. – En tiedä, ollaanko tässä edellä aikaa vai onko tämä juuri hyvä ajoitus. Palautteen perusteella tuntuu, että tämä osuu hyvin ajankohtaiseen keskusteluun, Luukkonen sanoo. Yksittäinen maanomistajakin voi palauttaa liian karuksi osoittautuneen ojitetun suometsän luonnontilaan ja hiilinieluksi. Timo Sihvonen Suorimman ilmastovaikutuksen saa metsän kiertoa pidentämällä, eli jättämällä normaalisti hakkuuvaiheessa olevan metsän kasvamaan. Näin hiilivarastot pysyvät metsään sitoutuneena. Tällainen metsä on ikävä kyllä kaikista kalleinta. Etelä-Suomessa hinta voi olla jopa yli 20 000 euroa hehtaarilta. Kuitenkin ilmaston kannalta parasta olisi metsittää puutonta aluetta, mutta silloin täytyy nähdä paljon vaivaa usean vuoden ajan taimikoiden hoitamisessa. Niiden hiilinielut kasvavat ensimmäiset parikymmentä vuotta hitaasti. – Suomessa ei ole maksettu muutamaan vuoteen tukia puuttomien alueiden metsittämisestä. Luulen, että tilanne muuttuu tulevassa kestävän metsätalouden rahoituslaissa. Sille on laaja tuki, ja hiilinieluista on puhuttu paljon, Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtavan asiantuntijan Antti Pajula kertoo. Pelkästään metsät eivät toimi hiilinieluina, vaan myös suot imevät hiilidioksidia sisäänsä yhtä lailla. Puutonta suota saa tällä hetkellä vielä puoli-ilmaiseksi, sillä se on joutomaata metsätalouden kannalta. Eräs tapa on palauttaa heikkotuottoiseksi osoittautunut metsitetty suo luonnontilaan. Tällöin turpeen hajoaminen loppuu ja se alkaakin kasvamaan. Samalla suo muuttuu hiilen lähteestä hiilinieluksi. Mitä haluaisit tietää hiilinielusta ja sen perustamisesta? Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala vastaa kysymyksiin kommenteissa kello 11-13. Lue myös: Metsä Groupin miljardi-investoinnit kiihdyttäisivät hakkuita – Tutkija: Suomen metsien kyky sitoa hiilidioksidia heikkenisi vuosikymmeniksi Suomen laskelmat metsien hiilinieluista eivät kelpaa sellaisenaan EU-työryhmälle Metsien hiilinielujen kasvattaminen voi altistaa puut tuholaisille Ilmastopaneeli: Ennusteet metsien hiilinielun kehittymisestä poikkeavat valtavasti toisistaan'

Saamelaiskäräjät: Kaikkien arktisten valtioiden sitouduttava ilmastonmuutokseen liittyvään työhön

Ilmasto Yle Uutiset

Saamelaiskäräjät muistuttaa, että ilmastonmuutos koskettaa erityisesti arktista alkuperäiskansaa jo nyt.
'Tästä on kyse Arktisen neuvoston ulkoministerikokous järjestetään tiistaina Rovaniemellä. Saamelaiskäräjien mukaan ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat keskeisiä Arktisen neuvoston työssä. Yhdysvallat haluaa poistaa ilmastonmuutoksen Rovaniemen kokouksen julkilausumasta. Saamelaiset pitävät tärkeänä, että ilmastonmuutosta käsitellään osana arktisten ulkoministerien julkilausumaa. Ilmastonmuutos koskettaa jo arktisen alueen alkuperäiskansoja, sanoo saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso . Arktisen neuvoston ulkoministerikokous järjestetään tiistaina Rovaniemellä. Vielä viime metreille jännitetään, missä muodossa Yhdysvallat aikoo hyväksyä ilmastonmuutosta vastaan liittyvät toimet kahdeksan maan ulkoministerien yhteisessä julkilausumassa. Saamelaiskäräjien mukaan ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat keskeisiä Arktisen neuvoston työssä, Tuomas Aslak Juuso sanoo. – Erityisesti arktiset alkuperäiskansat, jotka asuvat pohjoisimmilla alueilla, ovat niitä jotka kokevat jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia. On toivottavaa, että kaikki varsinaiset jäsenvaltiot sitoutuvat ilmastonmuutoksen liittyvään työhön. Konkreettisesti tähän työhön kuuluisi Juuson mukaan ilmastonmuutoksen estäminen, sen vaikutuksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Tuomas Aslak Juuso. Yle News Saamelaiskäräjiltä kiitosta Suomen puheenjohtajakaudelle Eri maiden kasvava kiinnostus arktisia alueita kohtaan on Juuson mukana myös tärkeä teema. – Olemme nähneet arktisten alueiden liikenneyhteyksien uusista ajatuksista, mitä kaikkea se voi tuoda alueille. Osa Arktisen neuvoston työtä on, että suuret infrastruktuurihankkeet eivät aiheuttaisi alkuperäiskansoille negatiivisia vaikutuksia. Tuomas Aslak Juuso osallistuu Arktisen neuvoston ulkoministerikokoukseen osana Suomen luontodelegaatiota. Kokoukseen saapuu edustajia kaikista arktisen alueen kuudesta alkuperäiskansasta. Juuso näkee, että Suomen kaksivuotisella puheenjohtajakaudella Arktinen neuvosto on ottanut askelia eteenpäin alkuperäiskansojen asemaan liittyen. – Yhtenä kärkihankkeena on ollut alkuperäiskansoille tärkeä mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn liittyvä teema. Myös ilmastonmuutokseen liittyvä työ, erityisesti meteorologinen yhteistyö, on ollut keskeistä alkuperäiskansoille. Juuson mukaan olisi hyvä, että alkuperäiskansoihin liittyvä hyvä työskentely jatkuisi myös Islannin puheenjohtajakaudella. Lue myös: Vuoden tärkeimmän kansainvälisen huippukokouksen järjestelyjä tehty jo vuosia – Arktisten valtioiden ulkoministerit kerääntyvät Rovaniemelle Arktisen neuvoston kokous alkaa Rovaniemellä – näitä kolmea asiaa kannattaa seurata Nämä asiat kiinnostavat ulkoministeritapaamisessa Rovaniemellä: Pompeon ja Lavrovin keskustelu sekä Yhdysvaltojen kanta ilmastonmuutokseen'