{{ 'Go back' | translate}}
Njus logo

Liikenne uutiset | Njus Soumi

Suomessa EU-maiden viidenneksi kallein bensa tällä viikolla – näissä maissa automatkaajan kannattaa tankata

Liikenne Yle Uutiset

Halvinta menovettä matkalainen löytää Itä-Euroopan maista.
'Suomessa 95-oktaanisen bensiinin hinta oli viikon alussa EU-maiden viidenneksi kalleinta. Asia käy ilmi Euroopan komission viikoittain julkaisemasta polttoaineiden hintatilastosta. 95-oktaanisen ilmoitettu keskihinta 15. heinäkuuta Suomessa oli 1,56 euroa litralta. Suomen edellä bensan hinnoissa olivat Italia (1,60), Kreikka (1,62), Tanska (1,66) ja Hollanti (1,69). EU-maiden halvinta bensaa tankattiin samaan aikaan Bulgariassa (1,11), Liettuassa (1,14), ja Latviassa (1,18). Hintaeron huomaa erityisesti Viroon suuntaava automatkailija, sillä Virossa bensiiniä tankattiin viikon alussa 1,36 eurolla litralta, eli 20 senttiä halvemmalla kuin Suomessa. Dieselin kohdalla erotus on paljon pienempi, noin neljän sentin luokkaa. Dieselöljyn kohdalla Suomen 1,37 euron litrahinta ei nouse yhtä kärkeen, sillä kalliimpaa dieseliä tankataan muun muassa Ruotsissa, Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Belgiassa ja Kreikassa. Ruotsissa tankattiin viikon alussa EU:n kalleinta dieseliä 1,50 eurolla litralta. Kolmen hintaluokan Eurooppa Polttoaineiden hinnoissa EU jakautuu kartalla selkeästi edulliseen itään, keskihintaiseen keskiseen Eurooppaan ja kalliiseen länteen sekä pohjoiseen. Myös Välimeren maat Italia ja Kreikka erottuvat kartalta kalliina maina tankata, oli sitten kyse bensiinistä tai dieselistä. Sekä bensiinin että dieselin kuluttajahinta ennen veroja on ollut nousussa EU-alueella kesäkuun lopulta lähtien. Hinnat eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet kevään huippua toukokuulta, jolloin polttoaine oli kalleimmillaan kuluvana vuonna. Suomessa verotuksen osuus lopullisesta hintalapusta on 95-oktaanisen bensiinin kohdalla 63 ja dieselin kohdalla 53 prosenttia. Euroopan komission polttoaineen hintatilasto perustuu jäsenmaiden ilmoittamiin tietoihin polttoaineiden keskihinnoista kullakin viikolla. Lue lisää: Diesel-kuskeja kiusannut hintaheilahdus on ohi – nyt bensan hinnassa näkyy pilaantunut öljy, laiterikot ja kauppasodan uhka Bensan keskihinta pompahti: +13 senttiä litralta verrattuna tammikuuhun – Dieselkuskit päässeet vähemmällä Vuokraamassa autoa lomalla? Netistä saatu tarjous ei ole sopimus, lopullinen hinta voi muuttua – Lue 9 tärkeää vinkkiä autonvuokraukseen'

Tässä se on: uudenlainen kylätie, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät pyyhkivät autojen edelle

Liikenne Yle Uutiset

Pyhtää on ottanut toisena kuntana Suomessa käyttöön niin sanotun hollantilaisen mallin mukaisen kylätien.
'Pyhtäällä Kymenlaaksossa on otettu käyttöön harvinaislaatuinen kylätie. Noin 50 oppilaan Suur-Ahvenkosken koululle johtava Pyhtäänkuja on muutettu tieksi, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät ovat etusijalla. Mallia tiejärjestelyyn on otettu Hollannista . 250 metriä pitkän tieosuuden reunoihin on maalattu kävelijöitä ja pyöräilijöitä varten 1,5 metrin levyiset kaistat. Autoilijat käyttävät keskelle jäävää kaksisuuntaista kaistaa, jonka leveys on kolme metriä. Uusi kyltti kertoo tiekokeilusta Pyhtäänkujalla. Olli Törönen / Yle Nopeusrajoitus tieosuudella on 30 kilometriä tunnissa. Pyhtäänkujan tietä on paikattu alkukesän aikana. Uudet ajoradat maalattiin viime viikolla. Tienlaidalle on asennettu tiekyltit, jotka kertovat uudesta liikennejärjestelystä. Kustannukset puolittuivat Noin 5 000 asukkaan Pyhtään kunta tähtää siihen, että koululle johtava tie olisi entistä turvallisempi koululaisten kulkea. Toisaalta hollantilainen kylätie säästää rahaa. – Jos tämä toimii, niin on kyllä hyvä ratkaisu veronmaksajankin kannalta, sanoi Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio tien suunnitelmavaiheessa viime talvena. Valvoja Iikka Voutilainen Pyhtään tekniikkapalveluista sanoo, että hollantilaisen mallin mukaan tehdyn tienpätkän kustannukset ovat reilusti alle 10 000 euroa. Kokonaan uusi kevyenliikenteenväylä kyseiselle tieosuudelle olisi hänen arvionsa mukaan maksanut ainakin tuplasti enemmän. Kunnan olisi esimerkiksi pitänyt lunastaa maata ja rakentaa perustukset uutta tietä varten. Uusi kylätie valmistui Pyhtäälle viime viikolla. Olli Törönen / Yle Viikon käytössä olleesta uudesta kylätiestä ei ole vielä kuulunut palautetta kyläläisiltä. – Palautetta tulee varmaan sitten, kun koulu alkaa, arvelee Iikka Voutilainen. Uusi tiejärjestely voi aiheuttaa kysymyksiä varsinkin talviaikaan, jolloin tiemerkinnät eivät näy lumen ja jään alta. Silloin uudesta tiejärjestelystä kertovat vain tiekyltit. Suomen ensimmäinen niin sanotun hollantilaisen mallin mukainen kylätie otettiin käyttöön viime syksynä Hattulassa Kanta-Hämeessä . Pyöräilykuntien verkosto ry valitsi keväällä Hattulan vuoden 2019 pyöräilykunnaksi . Yhtenä valinnan perusteena oli hollantilaisen mallin mukainen kylätiekokeilu, joka toteutettiin kyläläisten aloitteesta.'

Sähköautokuski, käännätkö keulasi kohti Poria? Varaudu ruuhkiin pikalatauspisteillä

Liikenne Yle Uutiset

Sähköautojen latausjonot voivat olla varmin paikka bongata julkkiksia Porin Jazzin ja SuomiAreenan aikaan.
'Porilaisella parkkipaikalla komeilee kolme noin sadantuhannen euron hintaista autoa. Harvinainen näky jo senkin puolesta, että ne ovat sähköautoja. Satakunnassa on Sähköautoilijat ry:n mukaan 162 sähköautoa, mutta SuomiAreena ja Pori Jazz muuttavat hetkellisesti tilannetta. Tapahtumat tuovat eliittiä kaupunkiin, ja sen vuoksi liikenteessä näkyi jo alkuviikosta tavallista enemmän sähköautoja. Viime vuonna Suomessa oli liikennekäytössä 2 404 sähköautoa ja 13 095 ladattavaa hybridiä, selviää Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastosta . Määrä on kasvanut kovasti viidessä vuodessa, sillä vuonna 2013 sähköautoja oli 169 ja ladattavia hybridejä piirun alle 300. Tunnettuja sähköautoilijoita ovat esimerkiksi mobiilipelien kehittäjä, Viro-tunnelimies Peter Vesterbacka , viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ja viihteen monitoimimies Marco Bjurström . Ainakin Vesterbacka ja Jungner ovat tällä viikolla Porissa. Porissa on kymmenkunta yleistä sähköautojen latauspistettä, joista kaksi on pikalatauspisteitä. Paikalliset sähköautoilijat uumoilevat erityisesti loppuviikolle ruuhkaa latauspisteille. Kilowatteja \'tankkiin\' Porilaiset sähköautoilijat, turvalaiteasentaja Mikko Kurppa , 32, ja kunnossapitoinsinööri Jani Ruippo , 36,ovat katsomassa, miltä näyttää kaupungin uusin latauspaikka lentokentällä. Kentän latauspistellä voi ladata samanaikaisesti neljä autoa täydellä teholla. Lentokentällä teho on toistaiseksi rajoitettu 80 kilowattiin. Sellaiselle, joka ei käytä sähköautoa, luku ei kerro juuri mitään. Selvennykseksi Ruippo valottaa, että asiaa voi ajatella kuin bensa-auton tankkaamista. – Valitaanhan siinäkin, ottaako ysivitosta, ysikasia tai dieseliä. Porin lentokentällä on uusi pikalatauspiste, jossa voi ladata useita autoja kerrallaan. Johanna Manu / Yle Latauspisteiden ruuhkaa voi tarkkailla reaaliaikaisesti sovellusten kautta. Mikko Kurppa uskoo, että Porin superviikko aiheuttaa jonoja. – Tällä hetkellä latauspaikkoja on riittävästi autojen määrään nähden. Veikkaan, että kuluvalla viikolla tulee ruuhkaa. Muualla Suomessa pärjää hyvin Ouluun saakka, Kurppa tietää. Hän ajeli juhannuksena sähköautollaan Pohjois-Norjaan saakka. – Oulun jälkeen latauspisteet ovat keskinopeita. Lataaminen voi kestää kolmatta tuntia, mikäli akku on lähes tyhjä. Sen jälkeen voi taas ajella nelisensataa kilometriä. Sähköautojen käyttäjiltä kysytään usein, että onko auto jättänyt tien päälle. Kurppa ja Ruippo pyörittävät päätään niin kuin eivät olisi kuulleet mitään hölmömpää. – Jos päästää akun tyhjäksi, niin totta kai. Sama asia, jos ajelee tankki tyhjänä. Sähköautoihin liittyy paljon ennakkoluuloja, käyttäjät tietävät. Heidän mielestään sähköautoilu ei ole sen kummempaa kuin älypuhelimen käyttö. Lataamisen voi hoitaa vaikka kauppareissun aikana Mikko Kurppa ja Jani Ruippo ovat tutustuneet toisiinsa vastikään sähköautoilun myötä. Kun latauspisteelle kurvaa vielä kolmaskin sähköautoilija, juttu lähtee heti liitoon. Miehet nauravat, että sähköautoilijat ovat kuin karavaanareita. – Kaikki sähköautoilijat pyrkivät moikkaamaan toisiaan, Ruippo kertoo. Sähköautoilu yhdistää. Porilaiset Mikko Kurppa ja Jani Ruippo tapasivat vastikään, ja juttua riittäisi tuntikaupalla. Johanna Manu / Yle Kurpalla on ollut sähköauto nyt kahdeksan kuukautta, Ruipolla kolme kuukautta. Kumpikaan ei enää halua palata bensa-auton käyttäjiksi. – Tuntuu tyhmältä tankata autoa, Kurppa toteaa. Ruippo lisää säästävänsä päivittäin 10–15 euroa, kun ei tarvitse tankata. Tesla-kuljettajille merkin omat latauspisteet ovat ilmaisia, ja niillä voi ladata vain Tesloja. Muuten lataaminen maksaa 25 senttiä kilowattitunnilta. Kurpalla ei ole kotilatauspistettä, mutta hän on pärjännyt hyvin julkisilla pisteillä. Vajaan tunnin kauppareissun aikana saa ladatuksi sen verran, että autolla pääsee taas 50–100 kilometriä. Kotilatauspisteet eivät näy naapurin sähkölaskussa Suomalaiset sähköautoilijat ylläpitävät latauskarttaa Suomen latauspaikoista. Niitä on kaikkiaan 818. Latauspaikoista suurin osa, 266, sijaitsee Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa paikkoja on 71 ja Satakunnassa 40. Latauspisteitä on yhdellä latauspaikalla on useita, joten todellinen määrä koko Suomessa on kolmatta tuhatta. Tesla Club Finlandin varapuheenjohtaja ja Sähköautoilijat ry:n jäsen Kirsi Immonen asensi kotonaan lämmitystolpan tilalle latauspisteen. Kustannuksia tuli 550 euroa, ja sähkömittari raksuttaa omaan piikkiin. Naapurin ei siis tarvitse huolehtia, että sähköauto vaikuttaa hänen sähkölaskuunsa. Immonen toivookin, että tietoutta sähköautojen kotilataamisesta saataisiin lisättyä ja taloyhtiöt innostuisivat niiden asentamisesta. – Ei se ole kummempaa kuin lohkolämmittimen käyttö. Yleisten latauspisteiden puuttuminen hidastaa osaltaan sähköautojen hankkimista. – Sehän on kuin puuttuisi bensa-asemia, Immonen vertaa. Sähköautojen latauspaikkoja löytyy myös kauppakeskuksista, joissa lataamisen voi hoitaa vaikka kauppareissun aikana. Johanna Manu / Yle Lue lisää: Taloyhtiöille edelleen jaossa tukea sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen Analyysi: Pitääkö sähköautolla päästä 600 kilometriä yhdellä latauksella? Jos pitää, sähköauton ympäristöystävällisyyden voi unohtaa Miten hallitusohjelma vaikuttaa auton ostajan aikeisiin? Kokosimme autokauppiaiden neuvot ostamista harkitsevalle'

Suostuisitko sinä laittamaan käytetyn pyöräilykypärän päähäsi? – Selvitimme, miksi kaupunkipyörän mukana ei saa kypärää

Liikenne Yle Uutiset

Kaupunkipyöräily kasvattaa suosiotaan Suomessa, mutta pyöräilykypäriä ei ole tarjolla pyörän vuokrauksen yhteydessä.
'Kaupunkipyörät ovat vallanneet Suomen kaupunkeja valtavan suosion kera. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkipyörät ovat ahkerimmin käytössä kuin missään muualla maailmassa. Polkypyöriä on tarjolla, mutta pyöräilykypärää ei kaupunkipyörän mukana saa. Tieliikennelakihan ei velvoita pyöräilijöitä käyttämään pyöräilykypärää. Laki vain toteaa, että polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää. Rangaistusta kypärättä ajamisesta ei saa. Pyöräilykypärä tunnetusti suojaa vakavilta päävammoilta . Miksi siis kaupunkipyörien yhteydessä ei yleensä ole mahdollista vuokrata kypärää? \'Logistinen mahdottomuus\' Helsingin seudun liikenteen viestinnän asiantuntijan Tuija Ruohon mukaan pyöräilykypärien liittäminen osaksi kaupunkipyöräjärjestelmää on yksinkertaisesti logistinen mahdottomuus. – Asemia on valtavan paljon eri puolilla kaupunkia, eikä pyöräilykypärä voisi olla pyörässä kiinni, koska niitä täytyisi olla eri kokoisia. Mistä kypärät siis jaettaisiin käyttäjille? Tätä on käytännössä mahdotonta ratkaista, Ruoho kertoo. Pyöräilykypärän liittäminen kaupunkipyöräjärjestelmään on Helsingin seudun joukkoliikenteen viestinnän asiantuntijan Tuija Ruohon mukaan mahdotonta. Liisa Takala / Yle Kaupunkipyörien pisteitä on yleensä ympäri kaupunkia. Kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea kaupunkipyöriä vuokraavan Kaakaun toimitusjohtaja Aleksanteri Repo arvelee, että kypärien kohdalla jonkinlaisen kokovalikoiman tarjoaminen kaikilla pysäkeillä olisi sekä teknisesti että kustannustehokkaasti haastava yhtälö. – Jos pysäkillä olisi kypärille teline, miten estäisimme sen, ettei joku nappaisi kypärää. Jonkinlainen älylukkojärjestelmä, joka avaisi kypärän vuokrauksen yhteydessä, kuulostaa aika kalliilta vaihtoehdolta, Repo pohtii. \'Kaupunkipyöräily ja kypärän tarjoaminen on haastava yhtälö\' Kaupunkipyöräilyn idea perustuu siihen, että pyörän voi napata mukaansa yhdeltä pysäkiltä ja palauttaa toiseen. Revon mukaan pyöräilykypärän liittäminen tähän ajatukseen ei ole mahdollista tällä hetkellä. – On tärkeätä miettiä asiakkaan palvelupolku koko pyöränvuokrauksen ajan. Missä asiakas näkee pyörän ja mitä askeleita hän joutuu tekemään saadakseen pyörän käyttöönsä. Kypärän liittäminen osaksi tätä kokonaisuutta olisi vaikeaa, Repo kertoo. Muutamia kyselyitä pyöräilykypäristä tuli viime kesänä KaaKaulle. Kypäriä ei ole varsinaisesti kuitenkaan toivottu Revon havaintojen mukaan. – Kypärä on sellainen irtotuote, jota ei voi jättää kaupungille itsekseen olemaan. Mielellään toki tarjottaisiin erilaisia vaihtoehtoja, mutta se vaatisi käytännössä perinteisen vuokrauspisteen, jossa olisi asiakaspalvelua ja henkilökuntaa. Tämä ei puolestaan sovi kaupunkipyöräilyyn, jossa pyörän voi palauttaa eri paikkaan. Kaakkois-Suomessa KaaKau pyörittää kaupunkipyörätoimintaa Kotkassa, Haminassa, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Imatralla. Pyry Sarkiola / Yle Kaupunkipyörät sijaitsevat pääasiassa ulkona säiden armoilla. Helsingin seudun liikenteen viestinnän asiantuntija Tuija Ruoho muistuttaa yhteiskäyttöisissä kypärissä piilevistä hygieniaongelmista. – Pyöräilykypärän pehmusteet eivät kestä vesisadetta. Muutenkin päähän laitettavat asiat koetaan hyvin henkilökohtaisena asiana. Aika harva varmaan haluaisi käyttää yhteistä kypärää, joka on käynyt eri ihmisten päässä. Kypärät eivät päädy päähän saakka Monista muista kaupungeista poiketen Kuusamon kaupunki on tänä kesänä kokeillut mallia, jossa kaupunkipyörät ovat olleet kaikkien käytettävissä vapaasti. Tarjolla on myös ollut pyöräilykypäriä. – Palveluntarjoajana haluamme edesauttaa turvallisuutta, vaikka laki ei ehdottomasti kypärän käyttöä edellytäkään. Näen asian kuitenkin niin, että jos pyörää käyttää, olisi kypärä hyvä olla myös päässä, Kuusamon kaupungin kehityspäällikkö Jari Karsikko kertoo. Kuusamon kaupungin tarjoamat kypärät olivat joko pyörän tarakassa tai sarvissa kiinni, kun ne alun perin vietiin asemille. Kypärissä ei ole erillistä lukitussysteemiä, ja nyt osa jäljellä olevista kypäristä roikkuu pyöräasemilla käyttämättöminä. Lahjoituksena saadut kypärät ovat uusia ja helposti säädettäviä. Silti kypäriä ei käytetä. Karsikon havaintojen mukaan alle puolet kaupunkipyöräilijöistä on käyttänyt pyöräilykypärää. – Onko se sitten siitä kiinni, että vierastetaan toisen käyttämää kypärää ja sen laittamista päähän, Karsikko pohtii. Kypärä on pyöräilijälle suositeltava varuste. Kuvituskuva. Terri Niemi / Yle \'Kaupunkipyöräily ei saisi olla kustannuskysymys\' Kuusamon kaupungin kaupunkipyörämalli on ollut monella tapaa kaupallisista toimijoista poikkeava. Pyörät on saatu lahjoituksina kaupunkilaisilta ja kuntouttavan työtoiminnan yksikkö Muuntamo on huoltanut pyörät ja antanut niille yhtenäisen ilmeen. Kaksikymmentä kunnostettua vihreäksi maalattua kaupunkipyörää sijoitettiin seitsemälle asemalle ympäri taajamaa kesäkuun alussa. – Käyttäjien vastuulle on jäänyt, että kaupunkipyöriä käytettäisiin ohjeiden mukaan ja mahdollisista puutteista raportaisiin Muuntamolle, Karsikko kertoo. Kaupunkipyörät päätettiin tarjota maksuttomina, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyödyntää niitä. – Lähdimme miettimään tätä toimintaa niin, ettei kaupunkipyöräily saisi olla kenellekään kustannuskysymys. Esimerkiksi oma perheenjäsen oli ollut eräässä kaupungissa ja hänen valintansa kohdistui linja-autoon pyörän sijasta, koska seutulippu bussiin oli halvempi. Ilkivaltaa ja katoamistapauksia Kuusamon kaupungin kaupunkipyöräkokeilussa tavoitteena oli yhdistää kierrätys, edullisuus ja vaivaton vuokraus sekä mahdollisuus pyöräilykypärään. Ei rekisteröintiä, eikä maksua. Yhtälö ei ole kuitenkaan toiminut sellaisenaan. Reilun kuukauden kokeilun jälkeen alkuperäisestä 20 kaupunkipyörästä ja pyöräilykypärästä käytössä on jäljellä enää noin puolet. – Kipupisteet ovat tulleet hyvin selviksi tässä kokeilussa. Sekä pyörien että kypärien osalta on ollut selkeää tahallista särkemistä. Joku kappale on varmaan ihan kadonnutkin, Karsikko sanoo. Kuusamon kaupunkipyörät ja kypärät juuri ennen käyttöön luovutusta kesäkuun alussa. Jari Karsikko Karsikon mukaan systeemin riskit olivat kyllä tiedossa, mutta ilkivallan määrä pääsi silti yllättämään. – Yllätti kyllä, miten paljon pieni vähemmistö käyttäjistä on onnistunut särkemään näitä pyöriä. Kokonaisuudessaan tässä puhutaan kuitenkin alle 5 000 euron kustannuksista 20 pyörän kohdalla. Jos verrataan kaupallisen mallin kuluihin, meillä kestäisi hankkia kymmenen pyörää yhden särkyneen tai kadonneen tilalle. Käyttösääntöjä ei noudateta Kaupunkipyörät ovat olleet ahkeralla käytöllä Kuusamossa, mutta systeemi, jossa pyöriä ei rekisteröidä mitenkään, on aiheuttanut ylimääräistä työtä kaupungille. Kaupunkipyörät eivät nimittäin palaudu niille kuuluville pyöräasemille. – Pyöriä jätetään aivan minne sattuu. Niitä sitten kannellaan ja kuljetellaan oikeille paikoille useampana päivänä viikossa. Kaupunkilaisilta on tullut sellaista hyväntahtoista virnuilua, että milloin on löytynyt Nilojoesta ja mikä mistäkin, Karsikko kuvailee. Kaupunkipyörät ja kypärät ovat olleet vapaasti käytössä Kuusamossa. Jari Karsikko Lisäksi osa pyöristä on jäänyt pidempiaikaiseen käyttöön ja viety säilytykseen omaan kotiinsa. Kaupunkipyörän käyttöaika kerrallaan on Kuusamon kaupungin ohjeissa määritelty yhdeksi päiväksi. Ikävin ongelma on kuitenkin ollut pyöriin ja kypäriin kohdistunut runsas ilkivalta, minkä takia vaihtelevasti noin puolet pyöristä eivät ole käytössä. Miltä näyttää kaupunkipyörien jatko? Vaikka tämän kesän kokeilu Kuusamossa ei ollut sellaisenaan niin toimiva käytännössä kuin alkuperäisenä toiveena oli, on jatkosuunnitelmia jo mietitty. – Tällä kokemuksella tämä malli voi jäädä tähän kesään, mutta kesähän on vielä kesken. Tätä ideaa nyt lähdetään jalostamaan eteenpäin. Lopulliset johtopäätökset teemme syksyllä, Kuusamon kaupungin kehityspäällikkö Jari Karsikko kertoo. Maksuttomuudesta tai pyöräilykypärien tarjoamisesta Kuusamo ei aio vielä toistaiseksi luopua vaikeuksista huolimatta. Yhtenä vaihtoehtona Karsikko näkee yhteistyön jonkun paikallisen toimijan kanssa. – Pyörä luovutettaisiin kuittausta vastaan ja velvoitteena voisi olla myös kypärän ottaminen. Ehkä se madaltaisi ennakkoluuloja, jos kypärän kunto tarkistettaisiin ja siistittäisiin jokaisen käyttökerran jälkeen. Emme toki pysty valvomaan kypärän käyttöä, mutta ainakin voimme kannustaa siihen.'

Poliisi paljasti: Näille teille tulevat uudet 150 superpeltipoliisia

Liikenne Yle Uutiset

Ensimäinen moderni liikennevalvontakamera on tänään otettu käyttöön Kuutostiellä Kouvolassa. Lisää tulee kovalla vauhdilla
'Uudet nykyaikaiset nopeusvalvontakamerat tulevat kovalla vauhdilla Suomen maanteille. Tänään tarkoista ja kaukaa ylinopeuden havaitsevista kameroista otettiin ensimmäinen käyttöön Kuutostiellä Kouvolassa, mutta lisää tulee. Suomen maanteille uudenlaisia nopeusvalvontatolppia on jo asennettu yhteensä 42 kappaletta. Näistä 23 on Jyväskylän ja Heinolan välillä Nelostiellä ja 16 Kuutostiellä Kouvolan ja Loviisan välillä. Lisäksi yksi uusi kameratolppa on Oulun keskustan vanhan poliisiaseman vieressä ja kaksi Helsingin keskustassa Mechelininkadulla. Aluksi poliisi testaa parin kolmen viikon ajan tänään käyttöön otetun Kouvolan kameratolpan toimivuutta. Sen jälkeen otetaan käyttöön jo nyt valmiiksi rakennetut kameratolpat. Autoilijoilla menee aikaa, ennen kuin tottuvat uusien nopeusvalvotakameroiden pystymalliseen muotoon. Antro Valo / Yle Tänne tulee kameroita Poliisin tiedotustilaisuudessa Kouvolassa kerrottiin tänään aamupäivällä, että nyt rakennettujen tolppien lisäksi tulee myös liki 150 uutta kameratolppaa. Maanteille kamerat tulevat seuraaviin paikkoihin: Tie 52 Tammisaaren ja Someron välille 17 kappaletta Tie 23 Haminan ja Luumäen Taavetin välille 12 kappaletta Tie 21 Tornion ja Pellon välille 12 kappaletta Tie 5 Kajaanissa valtatien 28 ja kantatien 90 välille 14 kappaletta Lisäksi suunnitelmissa on rakentaa 12–14 kameratolppaa Viitasaaren ja Äänekosken väliselle tielle ja korvata kolme vanhaa tolppaa uusilla Jyväskylän rantaväylällä. Tolppia Helsinkiin ja Porvooseen Maantielle tulevien uusien kameratolppien valvonta tiekentuu myös kaupunkialueilla. Porvooseen on tulossa puolenkymmentä kameratolppaa. Niistä yksi tulisi keskustassa olevan koulun viereen ja loput Porvoon sisääntuloväylille. Helsingin kaupunki on tilannut 74 kameratolppaa, jotka asennetaan seuraavan viiden vuoden aikana. Yksi kameratolppa maksaa 20 000–25 000 euroa. Kaupunkeihin asennettavat tolpat maksaa kaupunki, mutta maanteiden varsiin tulevat tolpat kustannetaan valtion pussista. Porvoon kaupungin liikenneinsinööri Antti Rahiala kertoo , että Porvoon kaupunki haluaa investoinnilla parantaa ensisijaisesti liikenneturvallisuutta. – Ne sijoitetaan sellaisiin kohtiin, joissa ylinopeuksia on ollut eniten. Tällaisia ovat muun muassa väylät, joissa moottoritieltä ajetaan kaupungin keskustaa kohti. Kaikissa ei kameraa Uudet kapeamalliset nopeusvalvontakamerat ovat ruotsalaisvalmisteisia, ja niissä on paljon uusia ominaisuuksia verrattuna vanhanmallisiin kameratolppiin. Modernit peltipoliisit mittaavat ajoneuvojen nopeutta kehittyneellä tracking radar -tutkatekniikalla, kun nykyiset toimivat asfaltin alle asennetun silmukan avulla. – Uusi tekniikka tuo konkreettisen hyödyn siinä, että kameratekniikkaa ei tarvitse enää huomioida tietöiden yhteydessä. Lisäksi kuvanlaatu on tarkempi, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen sanoo. Uusi tutka seuraa ajoneuvon aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa ja ajokaistaa koko sen ajan, kun kohde on tutkan kentässä. Ylinopeudesta kamera räpsäyttää kuvan, ja lähettää sen langattomasti Poliisin liikenneturvakeskukseen. Tolpan tutka voi mitata nopeutta jopa 150 metrin päästä, mutta ylinopeuden kamera mittaa noin 30 metrin päässä tolpasta. Vastaavanlaisia kameroita on ollut jo aikaisemmin käytössä Ruotsissa. – Ruotsin poliisilta saatu palaute nopeusvalvontakameroista on ollut hyvää. Tärkein viesti on ollut, että kamerat ovat kestäviä ja toimintavarmoja, Ihalainen sanoo. Suomessa on tällä hetkellä 973 vanhanmallista kameratolppaa. Kaikissa tolpissa ei ole kameraa, vaan poliiisi vaihtaa kameroiden paikkaa säännöllisin väliajoin. Vanhat nopeuskameratolpat pelvelevat uusien rinnalla vielä pitkään. Ismo Pekkarinen / AOP Lue seuraavaksi : Liikenteen nopeusvalvonta mullistuu tänään – ensimmäinen superpeltipoliisi aloittaa työnsä Kuutostiellä'

Liikenteen nopeusvalvonta mullistuu – poliisi ottaa tänään käyttöön täysin uudenlaisen, huipputarkan nopeusvalvontakameran

Liikenne Yle Uutiset

Ensimmäinen uudenmallinen nopeusvalvontakamera sijaitsee Kuutostiellä Kouvolassa.
'Poliisi ottaa ensimmäisen uuden nopeusvalvontakameran käyttöön tänään torstaina Kuutostiellä Kouvolassa. Käyttöönotettavan kameran on määrä valvoa nopeuksia liikenneasema ABC Korian kohdalla, Kuutostien ja tien 359:n risteyksessä. – Nyt aluksi tarkoitus seurata tämän kameran toimintavarmuutta tällä paikalla. Haluamme testata, että kaikki toimii kunnolla, ennen kuin otamme käyttöön loput uudet nopeusvalvontakamerat, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen . Tänä kesänä poliisi testasi jo uutta nopeuskameratekniikkaa Oulun Raksilassa vanhan poliisiaseman edustalla. Näissä paikoissa otetaan käytöön uudet nopeusvalvontakamerat lähiviikkojen aikana. Hilppa Hyrkäs / Yle, Google Mittaa nopeuden läheltä Uudet sini-musta-valkoiset kapeat nopeusvalvontakamerat ovat ruotsalaisen Sensys Gatso Groupin tuotteita, ja ne sisältävät koko joukon ominaisuuksia, joita ei vanhanmallisista tolppakameroista löydy. Hoikat peltipoliisit mittaavat ajoneuvojen nopeutta kehittyneellä tracking radar -tutkatekniikalla, kun nykyiset toimivat asfaltin alle asennetun silmukan avulla. – Uusi tekniikka tuo konkreettisen hyödyn siinä, että kameratekniikkaa ei tarvitse enää huomioida tietöiden yhteydessä. Lisäksi kuvanlaatu on tarkempi, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen sanoo. Uusi tutka seuraa ajoneuvon aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa ja ajokaistaa koko sen ajan, kun kohde on tutkan kentässä. Ylinopeudesta kamera räpsäyttää kuvan, ja lähettää sen langattomasti Poliisin liikenneturvakeskukseen. Kaikkiin uusiin valvontatolppiin ei ole tarkoitus asettaa kameraa. Antro Valo / Yle Tolpan tutka voi mitata nopeutta jopa 150 metrin päästä, mutta ylinopeuden kamera mittaa noin 30 metrin päässä tolpasta. Vastaavanlaisia kameroita on ollut jo aikaisemmin käytössä Ruotsissa. – Ruotsin poliisilta saatu palaute nopeusvalvontakameroista on ollut hyvää. Tärkein viesti on ollut, että kamerat ovat kestäviä ja toimintavarmoja, Ihalainen sanoo. Suomessa on tällä hetkellä 973 vanhanmallista kameratolppaa. Yhtään vanhaa tolppaa ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata uusien kameroiden tieltä. Kaikkiin tolppiin ei tule kameraa Suomen maanteille uudenlaisia nopeusvalvontatolppia on asennettu yhteensä 42 kappaletta. Näistä 23 on Jyväskylän ja Heinolan välillä Nelostiellä ja 16 Kuutostiellä Kouvolan ja Loviisan välillä. Lisäksi yksi uusi kameratolppa on Oulun keskustan vanhan poliisiaseman vieressä ja kaksi Helsingin keskustassa Mechelininkadulla. Lisää uudenlaisia kameroita on tulossa useita, mutta niiden sijoituspaikoista poliisi kertoo myöhemmin. Nopeusvalvontakamera. Antro Valo / Yle Poliisi seuraa tänään Kouvolassa käyttöön otettavan kameratolpan toimivuutta, mutta tarkoitus on saada loput tolpat käyttöön jo nyt heinäkuussa tai viimeistään elokuun alun aikana. – Asennustyöt voidaan aloittaa muualla, jos ensimmäinen nopeusvalvontakamera toimii ongelmitta, kertoo poliisitarkajastaja Heikki Ihalainen. Ihalaisen mukaan kaikkiin uusiin valvontatolppiin ei ole tarkoitus asettaa kameraa. Myöskään kaikissa vanhanmallisissa nopeusvalvontatolpissa ei ole kameraa, vaan poliisi vaihtaa välillä kameroiden paikkaa. Kameroilla mahdollista valvoa myös puhelimen käyttöä Kesäkuussa vuonna 2020 voimaantuleva uusi tieliikennelaki mahdollistaa, että myös esimerkiksi puhelimenkäyttöä ja ilman turvavyötä ajoa voidaan jatkossa seurata nopeusvalvontakameralla . Peltipoliisi ei kuitenkaan ota kuvia muista kuin niistä autoista, jotka kulkevat ylinopeutta. Jos poliisi näistä kuvista havaitsee autoilijan ylinopeuden lisäksi ajaneen ilman turvavyötä tai olevan kännykkä kädessä, voi poliisi myös niistä rikkeistä sakottaa. – Puhelimen käytöstä ajon aikana tai ilman turvavyötä ajamisesta voi saada rikesakon, kertoo Ihalainen.'

'Ei hajoa mökkitielle' – Kesäauton vuokraus yhä suositumpaa, halvan käytetyn auton tuoma jännitys ei vetoa kaikkiin

Liikenne Yle Uutiset

Erilaisten vuokrauspalveluiden kysyntä ja tarjonta on kasvanut suurissa kaupungeissa.
'Auton vuokraaminen kesäkäyttöön on aiempaa suositumpaa, kertovat alalla toimivat yritykset. Mahdollisuuksia vuokrata auto eri pituisiksi ajoiksi on tarjolla aiempaa enemmän. Kokonaan uudenlaista ratkaisua varsinkin kesäauton tarpeeseen on kehittänyt liikkumispalvelupaketteja tarjoava Maas Global, jonka uusin tuote on Whim Weekend. Siinä auton saa viikonloppuisin käyttöönsä 249 euron kuukausihinnalla, johon kuuluu myös HSL:n kausilippu ja kaupunkipyörien käyttöoikeus. – Helsingissä on paljon ihmisiä, jotka käyttävät autoa vain viikonloppuisin. He eivät halua maksaa turhasta, mutta haluavat varmuuden siitä, että auto on viikonloppuna saatavilla tarpeen mukaan. Siihen tarpeeseen tämä paketti räätälöitiin, kertoo Maas Globalin toimitusjohtaja Sampo Hietanen . Ensi vaiheessa palveluun myydään korkeintaan sata tilausta. Whim tarjoaa myös palvelupakettia, jossa auto on jatkuvasti saatavilla käyttöön vajaan 500 euron kuukausimaksulla. Hintaan kuuluu myös taksimatkoja ja julkista liikennettä. – Kesämökki tai mummola ovat monilla paikoissa, joihin ei oikein mikään muu kyyti vie ainakaan perille asti. Me voimme kuitenkin sanoa asiakkaillemme, että meillä on sinulle auto silloin kun sitä tarvitset, Hietanen sanoo. Maas Globalin johtaja Sampo Hietanen uskoo viikonloppuautoille olevan kysyntää. Sini Järnström/ Yle Pieni auto voi irrota 500 eurolla kuukaudeksi Hietasen mukaan Whim kehitti uuden palvelunsa asiakkailta tulleiden toiveiden perusteella. Myös moni muu yritys on huomannut, että erilaisille autonvuokrauspalveluille on aiempaa enemmän kysyntää. Suurista autovuokraamoketjuista Hertzistä, Europcarista ja Sixtistä kerrotaan kaikista minileasingin suosion kasvaneen, ja kuluttaja-asiakkaiden kohdalla kasvun olleen jopa nopeaa ja merkittävää. – Minileasingin suosio on lisääntynyt jo useamman vuoden ajan. Aiemmin suosittujen, lyhyeksi ajaksi ostettujen niin sanottujen kesäautojen tilalle hankitaan yhä useammin uudehko vuokra-auto minileasingilla, kertoo Hertzin Suomen toimitusjohtaja Hannu Mikkonen . Tyypillisesti minileasing-sopimuksessa auton vähimmäisvuokra-aika on kuukausi, ja kaikki kulut polttoainetta ja pysäköintiä lukuun ottamatta sisältyvät sopimukseen. Pienen auton voi saada vuokralle 500 euron kuukausihinnalla. Autovuokraamoketjujen ohella minileasingia tarjoavat muun muassa K-ryhmän CaaraGo ja OP Kausiauto-palvelullaan. Auton voi useimmiten palauttaa kuukauden jälkeen silloin kun itselle sopii, tai antaa vuokra-ajan jatkua. – Yksityisasiakkaiden osalta minileasingin kysyntä on kasvanut merkittävästi. Erityisesti kesäkaudella yksityisasiakkaat vuokraavat autoja pidemmäksi ajaksi käyttöönsä, kertoo Tomi Lang Europcarilta. Kakkosauto voi korvautua vuokraamalla Minileasingia käyttävät esimerkiksi asiakkaat, joiden oma pieni auto ei sovellukaan pitkille kesämatkoille, joilla matkatavaraa voi tarvita paljonkin, kertoo Europcarin Lang. Minileasingia käytetään Langin mukaan yhä enemmän myös loma-aikojen ulkopuolella, esimerkiksi kakkosauton korvaajana. Vehon uusien liiketoimintojen johtaja Patrick Holm kertoo, että heidän eripituista vuokrausta tarjoava Veho Go -tuoteperheensä on kasvanut nopeasti, vaikka on vielä liiketoiminnallisesti suhteellisen pientä. Holmin mukaan alalla nähdään, kuinka myös kuluttajapuolella mennään vuokrausten ja autojen liisaamisen suuntaan, ja siksi tarjonnan määrä kasvaa jatkuvasti. – Leasingpalveluissa ei ehkä ole vielä löydetty ihan parasta mallia ja markkinoinnissa alalla haetaan oikeaa tapaa esitellä asioita. Kuluttajille leasingmarkkina voi olla aika sekavaa tällä hetkellä, kun on lukuisia tuotteita, jotka vain vähän eroavat toisistaan, Holm miettii. Autojen käyttöön etsitään lisää tehokkuutta Veho edustaa Suomessa Sixtiä, joka on yksi suurista kansainvälisistä autovuokraamoketjuista. Sixtin autokanta Suomessa on kasvanut, ja tulossa on nykyistä laajempi tuotevalikoima. – Perinteisillä vuokra-automarkkinoilla on talvella paljon autoja Lapissa, kun taas kesällä enemmän eteläisessä Suomessa ja suomalaisilla matkailijoilla. Meillä, kuten varmaan kilpailijoillakin, mietitään jatkuvasti, miten koko autokantaa voitaisiin hyödyntää yhä tehokkaammin, Holm sanoo. Yksi tehostamisen mahdollisuus nähdään juuri erilaisissa kausiautopalveluissa. Holm toteaa, että monessa paikassa on käytössä erilaisia työsuhde- ja kausiautoja, joita käytetään aika vähän. – Mutta niiden käyttöä ei ole välttämättä ole helppoa tehostaa verotuksen ja vakuutusten mutkikkuuden takia, Holm pohtii. Kasvu on havaittu myös 24 Rental Networkissa. Toimitusjohtaja Matti Hännisen mukaan on selkeästi nähtävissä, että auto otetaan yhä useammin muutamaksi kuukaudeksi. – Yrityksillä on erilaisia projektiluontoisia tarpeita, ja yhä enemmän myös kuluttajapuolella voidaan tarvita autoa vaikka pariksi kuukaudeksi, 24 Rental Networkin toimitusjohtaja Matti Hänninen sanoo. 24 Rental Network on hankkinut tänä vuonna pitkälti toistasataa uutta autoa. – Jos muuhun maailmaan vertaa on Suomi vahvasti omistusautomaa ja varsinkin vanhojen omistusautojen maa. Moni voisi yllättyä, jos laskisi kaikki autoon menevät kulut ja vertaisi summaa lyhytaikaisen vuokraamisen kustannuksiin, Hänninen toteaa. Miksi erilaisten vuokrausten suosio kasvaa ja vuokraaminen voi tuntua halpaa, käytettyä kesäautoa paremmalta vaihtoehdolta? Hänninen arvioi yhdeksi syyksi sen, ettei monella nykyisin ole tarvittavia tiloja tai osaamista tehdä autoon pieniäkään korjauksia, jos sellaisille tulee tarvetta. Kulut nousevat ja aikaa kuluu, jos auto pitää pienissäkin ongelmissa viedä huoltoliikkeeseen. – Ympäristönäkökulmat, uusien autojen ajoturvallisuus, helppous ja vaivattomuus kasvattavat tämän palvelun kysyntää, arvioi Europcarin Lang. – Meidän palvelusta tullut uusi ja huollettu auto ei ainakaan hajoa sinne mökkitielle. Vaikka onhan kesäautossa tiettyä romantiikkaa ja hienoa ajatus sekin, ei siinä mitään, miettii Maas Globalin Hietanen. Juhannuksen liikennettä nelostiellä. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva Yritykset: Alalla riittää kasvunvaraa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntija Anni Hytti kertoo, että heilläkin on huomattu erilaisten vuokrauspalveluiden tarjonnan kasvaneen. Virallisia tilastoja ei vielä ole. – Osa kokee oman auton hankkimisen raskaana, ja mieluummin ottaa vaivattoman hetkellisen ratkaisun. Toisaalta osa kokee, että on kauhea vaiva joka vuosi miettiä, millaisen auton vuokraa ja mistä, ja heille oman auton hankinta tuntuu helpommalta, Traficomin Hytti pohtii. Entä jos kaikki haluavat vuokrata auton kesäviikonlopuksi? Helsingin Sanomien kolumnissa mietittiin juhannuksen jälkeen, ettei mikään jaettujen autojen määrä riitä tällaiseen kysyntään. Alan yritykset uskovat, että kasvunvaraa riittää ja autoja löydetään kysyntäpiikkeihin. – Suomessa on paljon yritysten ja virastojen autoja, jotka eivät ole viikonloppuina käytössä. Me tuomme autoa tarvitsevia yhteen siten, että auto on eri aikaan sitä tarvitsevien tahojen käytössä, Hänninen toteaa. Hänninen viittaa Imatralla alkaneeseen kokeiluun, jossa Imatran kaupungin virka-autot ovat kaupungin käytössä arkisin kello 8-16, mutta iltaisin ja viikonloppuina ne ovat kuluttajien vuokrattavissa tarpeidensa mukaan. – Tämä tehostaa niin meidän kuin kaupunginkin toimintaa ja kulut autoista pienenevät, Hänninen sanoo. Traficomin Hytti ei usko, että kaikki vuokra-autot ja yhteiskäyttöautot olisivat olleet tänä juhannuksenakaan liikenteessä. – Kuukausitilaamisen ilo on, että tiedämme, ketkä ovat asiakkaamme ja voimme varmistaa, että heille on auto käytössä. Yleensä kysyntä ja tarjonta kohtaavat, ja jos kysyntä hirveästi nousee, pitää hankkia lisää autoja. Tietääkseni niitä saa edelleen kaupoista, toteaa puolestaan Maas Globalin Hietanen. Lue myös Vuokraamassa autoa lomalla? Netistä saatu tarjous ei ole sopimus, lopullinen hinta voi muuttua – Lue 9 tärkeää vinkkiä autonvuokraukseen \'Onko tätä pakko käyttää\' – Sonja Heikkilä kehittää uusia ja ihmeellisiä liikenteen palveluita, mutta ei pakota autoilijoita niihin Väitös: Yhteiskäyttöautoilu on Suomessa ainakin 10 vuotta Saksaa jäljessä – osuuskuntamalli voisi tuoda autojen jakamisen pienille paikkakunnille Saksalaisdokumentti: Yhteiskäyttöautot eivät vähennäkään päästöjä ja ruuhkia – moni on vaihtanut julkisen liikenteen yhteiskäyttöautoon'

Miljoonamätkyt saaneen bussiyhtiön pomo: 'Valitamme päätöksestä – meillä ei ole vastuuta kaupungin aikoinaan myöntämistä lainoista'

Liikenne Yle Uutiset

EU-komission mukaan Helsingin Bussiliikenne on saanut takavuosina laitonta tukea kaupungilta. Komission esittämä takaisinperintä on yli 54 miljoonaa.
'Euroopan komissio katsoo , että Helsingin Bussiliikenne eli Helb on saanut takavuosina laitonta tukea Helsingin kaupungilta. Komission mukaan bussiyhtiölle myönnetyt lainat eivät ole olleet EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia. Komissio on määrännyt tuet perittäväksi korkoineen, ja niiden summa on nousemassa yhteensä 54,2 miljoonaan euroon. Komissio toteaa päätöksessään, että takaisinperintä kohdistuu nykyiseen liiketoiminnan harjoittajaan. Yhtiö on ehtinyt siirtyä lainojen myöntämisen jälkeen Helsingin kaupungilta uudelle omistajalle eli Koiviston Auto -konsernille. Koiviston Auto -konsernin johtaja Antti Norrlin pitää komission päätöstä käsittämättömänä. Norrlinin mukaan komission vaatimuksesta valitetaan Euroopan unionin tuomioistuimeen. – Ostimme liiketoiminnan käypään markkina-arvoon, joten meillä ei voi olla vastuuta Helsingin Bussiliikenteen aikoinaan Helsingin kaupungilta saamista lainoista. Nykyinen Helsingin Bussiliikenne ei ole myöskään hyötynyt näistä lainoista, Norrlin hämmästelee. \'En ole ehtinyt keskustella kaupungin edustajien kanssa\' Norrlin sanoo, että hän ei ole vielä ehtinyt keskustella komission vaatimuksesta Helsingin Bussiliikenteen Koiviston Autolle myyneiden Helsingin kaupungin edustajien kanssa. Helsingin Bussiliikenteen liiketoiminta siirtyi Koiviston Auto -konsernin omistukseen vuonna 2015. – Minulla ei ole vielä varsinaista komission päätöstä käsissäni. Perehdymme siihen, ja keskustelemme kaupungin edustajien kanssa. Norrlin sai tietää komisson vaateista viime perjantaina iltapäivällä. – Oli tarkoitus lähteä töistä rauhassa kotiin viikonlopun viettoon, joten kyllä tämä melkoinen sokki on, Norrlin sanoo Ylelle. Norrlinin mukaan Helsingin Bussilikenne jatkaa toimintaansa täysin normaalisti. Yhtiöllä on kolmesataa linja-autoa ja yli kahdeksansataa työntekijää. Koiviston Auto -konsernin johtajan Antti Norrlinin mukaan nykyistä Helsingin Bussiliikennettä ei ole kuultu asiassa ollenkaan. – Kyse on lainoista, jotka Helsingin kaupunki on aikoinaan myöntänyt Helsingin Bussiliikenteelle, ennen kuin yhtiö siirtyi Helsingin kaupungilta meidän omistukseemme, hän korostaa. \'Takaisinperintä lopettaisi toiminnan\' Norrlinin mukaan Euroopan komission vaatima summa olisi toteutuesaan niin suuri, että se lopettaisi Koiviston Auto -konserniin kuuluvan tytäryhtiön Helsingin Bussilikenne Oy:n toiminnan. Hän ei usko takaisinperinnän toteutuvan. – Tämä selvitetään, Norrlin toteaa. Asiasta kanteli komissiolle Helbin suurin kilpailija Nobina. Komission tutkinta koski vuosia 2002–2012. Lue lisää: EU-komissio: Helsingin Bussiliikenne sai laitonta tukea kaupungilta, nyt yli 54 miljoonaa euroa pitää periä takaisin'

Kiinalaisten lentoyhtiöiden Euroopan valloitus on täydessä käynnissä – 'Helsinki-Vantaasta tulee meille erittäin tärkeä solmukohta'

Liikenne Yle Uutiset

Kiinalainen Juneyao Airlines aloitti päivittäiset lennot Helsinki-Vantaan ja Shanghain välillä.
'Kiinalaisen Juneyao Airlinesin matkustajakone laskeutuu Helsinki-Vantaan kentälle puolitoista tuntia etuajassa. Koneen matkustajista valtaosa jatkaa Euroopan lennoille. – Olen läpikulkumatkalla, mutta ennen jatkolentoa ehdin käymään tutustumassa Helsinkiin, sanoo ensilennolla Shanghaista tullut Shij Ze Xu. Juuri tällaisten matkustajien varaan Juneyao laskee reitin suosion perustuvan. – Helsinki-Vantaasta tulee meille erittäin tärkeä solmukohta, sen kautta matkustajat voivat jatkaa edelleen Eurooppaan, sanoo Juneyao Groupin hallituksen puheenjohtaja Wang Junjin. Vuonna 2006 perustettu Juneyao Airlines on osa yksityistä kiinalaista Juneaya Grouppia, joka on yksi Kiinan sadasta suurimmasta yrityksestä. Juneayao Airlinesin tuloa juhlittiin Helsinki-Vantaalla muun muassa yhteiskuvalla. Jari Tanskanen / Yle Lentoyhtiö valitsi Helsinki-Vantaan ensimmäiseksi kohteekseen Euroopassa. Vuodessa yhtiö arvioi kuljettavansa Shanghain ja Helsinki-Vantaan välillä 200 000 matkustajaa. – Meidän on joskus tarkoitus laajentaa muihin kohteisiin Euroopassa, mutta ainakin aluksi tutkimme markkinoiden kehittymistä Helsinki-Vantaalta käsin, sanoo Wang Junjin. Juneyao Airlines on jo toinen tänä vuonna Helsinki-Vantaalle lennot aloittanut kiinalaisyhtiö. Aiemmin lennot aloittanut Tibet Airlines lentää Jinaniin. Kiinan ja Helsinki-Vantaan välisille lennoille on tulossa pian kolmaskin yhtiö, sillä Sichuan Airlines hakee parhaillaan Kiinan ilmailuviranomaiselta liikennöintioikeuksia Chengdun ja Helsinki-Vantaan väliselle reitille. – Tavoite on, että lennot voisivat alkaa loppusyksystä, sanoo johtaja Joni Sundelin. Viime vuonna Suomen ja Kiinan välisillä lennoilla matkusti 830 000 ihmistä, kun mukaan lasketaan myös Hongkongin reitillä kulkeneet matkustajat. Tänä kesänä Helsinki-Vantaan ja Kiinan välillä lennetään ennätykselliset 51 viikkovuoroa. Kiinalaiset lentoyhtiöt laajentuvat Eurooppaan Kiinalaisilla lentoyhtiöillä on käynnissä Euroopan valloitus, sillä yhtiöt haluavat saada osansa kiinalaisten kasvavasta matkailusta. Tänä vuonna jo 12 kiinalaisyhtiötä lentää mannertenvälisiä kaukoreittejä, kun pari vuotta sitten yhtiöitä oli vain neljä. Kiinalaiset lentoyhtiöt lentävät Eurooppaan uudella kalustolla. Juneyao Airlines lentää Helsinki-Vantaalle Boeing 787-9 Dreamliner -koneilla. Jari Tanskanen / Yle Uudet lentoyhtiöt ovat haluttuja asiakkaita eurooppalaisilla kentillä. Kevään aikana useimpien Euroopan lentoasemien edustajia on kiertänyt ahkerasti kolkuttelemassa ovia kiinalaisten lentoyhtiöiden pääkonttoreilla, joukossa myös Finavian edustajat. – Kyllä tässäkin prosessissa Juneyaosta kilpaili monta lentoasemaa. Tiedämme, että siellä oli monen naapurikentän edustajia, sanoo Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin. Finavialle kiinalaismatkustajat ovat toivottuja asiakkaita, sillä monilla on jatkolento muualle Eurooppaan. Vaihtomatkustaja merkitsee suurempaa tuloa lentoasemalle.'

Suomen perimät korkeat väylämaksut uhkaavat karkottaa risteilyaluksia – 'Nyt on olemassa vakava riski, että alukset eivät poikkea Helsinkiin'

Liikenne Yle Uutiset

Suomen väylämaksut ovat jopa 30 prosenttia korkeammat kuin satamakulut Tukholmassa ja Tallinnassa.
'Risteilyaluksia on viime vuosina rantautunut Helsinkiin jopa ennätystahtiin. Tulevat vuodet ovat kuitenkin iso kysymysmerkki. Risteilijävierailuja Suomeen neuvottelevan yhtiön C&C Port Agencyn toimitusjohtajan Roland Forssellin mukaan Suomen laivaliikenteeltä perimät korkeat väylämaksut uhkaavat karkottaa risteilyaluksia kilpailijamaiden satamiin. – Nyt on olemassa vakava riski, että alukset eivät tule poikkeamaan reitillään Helsinkiin, Forssell sanoo. Risteilyalusvierailuista on tullut elinkeinoelämälle aiempaa merkittävämpi tulonlähde, niiden on laskettu tuovan vuosittain noin 50 miljoonaa euroa. Tukholma ja Tallinna pahimmat kilpailijat Väylämaksut ovat varustamoille lähes 70 prosenttia laivakäynnin kokonaiskuluista. Aluksen poikkeaminen esimerkiksi Tukholmassa tai Tallinnassa on varustamoille huomattavasti halvempaa kuin vieraileminen Helsingissä. Roland Forssell Matti Myller / Yle C&C Port Agencyn Forssellin mukaan Suomen väylämaksut ovat jopa 30 prosenttia korkeammat kuin satamakulut Tukholmassa ja Tallinassa. Näin siitäkin huolimatta, että edellinen hallitus päätti puolittaa väylämaksut vuoden 2020 loppuun saakka. – Kilpailu Itämerellä tulee kiristymään entisestään, koska uusia houkuttelevia satamia ollaan rakentamassa lisää. Esimerkiksi Visby on panostanut viime vuosina vahvasti juuri risteilyalusliikenteeseen, ja mukana kilpailussa ovat tietysti myös Latvia ja Liettua. Venäjän puolella rakennetaan uusia satamia erityisesti risteilijäliikenteen tarpeisiin, Forssell sanoo. \'Hallituksen jahkailu voi olla vakava takaisku Suomelle\' Edellinen hallitus päätti puolittaa väylämaksut vuonna 2015 kilpailukyvyn parantamiseksi. Alennettu maksutaso on kuitenkin määräaikainen ja voimassa vain ensi vuoden loppuun. Uusi hallitus ei ole linjannut vielä mitään tulevien vuosien väylämaksun tasosta. Toimitusjohtaja Roland Forssell sanoo, että päätöksellä on kiire, jotta Suomi ei menettäisi risteilijävierailuja jo pelkästään varustamoja vaivaavan epätietoisuuden vuoksi. Suurimmat Helsingissä vierailevat varustamot suunnittelevat jo vuosien 2022–2023 aikatauluja ja reittejä. Forssell korostaa, että pitkä epätietoisuus voi olla Suomelle todella ankara takaisku. – Varustamot kysyvät jo, mikä on väylämaksujen taso tulevina vuosina ja meidän on siihen vaikea vastata, Forssell tuskailee. Forssell sanoo, että nykyisessä kilpailutilanteessa hallituksen pitäisi vähintään jatkaa väylämaksujen puolittamista. Juho Romakkaniemi Matti Myller / Yle Myös vientiteollisuus huolissaan väylämaksuista Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi puolestaan muistuttaa, että Suomen hyvinvointi tulee viennistä. Suomen ulkomaankaupasta noin 90 prosenttia liikkuu laivoilla. Romakkaniemen mukaan väylämaksut tulisi poistaa kokonaan. – Väylämaksut ovat lisäkustannus meidän vientiteollisuudelle ja sitä kautta heikentävät Suomen kilpailukykyä. Myös Romakkaniemi hämmästelee sitä, että hallitus ei ole väylämaksuihin ripeästi puuttunut. – Suurin osa Itämeren maista ei kerää väylämaksuja ollenkaan, ja pahimmassa kilpailijamaassa Ruotsissakin ne ovat vain murto-osa verrattuna Suomeen. Tämä on kohtuuton kustannus Suomen elinkeinoelämälle ja viennille, Romakkaniemi sanoo.'

Bonuspisteet eivät enää riitä – lentoyhtiöt taistelevat nyt asiakkaista palveluilla: 'Voimme tuoda koneeseen suomalaista vodkaa'

Liikenne Yle Uutiset

Kovenevassa kilpailussa lentoyhtiöiden on tunnettava asiakkaansa nykyistä paremmin, jotta he nousisivat koneeseen uudelleen.
'Hongkongin lentoasemalla matkustaja tekee lähtöselvitystä lennolle Lontooseen. Matkustajalla on ollut mistä valita: matkan voi tehdä Cathay Pacificin lisäksi suomalaisella Finnairilla, saksalaisella Lufthansalla, arabiemiraattien Emiratesilla ja monella muulla yhtiöllä. Aiemmin lentoyhtiö on voinut olla lähes varma, että matkustaja tulee sen yhtiön lennolle, jonka kanta-asiakaskorttiin hän kerää lennosta pisteitä. Mutta 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntyneelle milleniaalit-sukupolvelle kanta-asiakkuus on häilyvämpi käsite. Lentoyhtiön kultakortti ei merkitse hänelle enää samaa kuin vanhemmilleen. Cathay Pacificin yrityssuhteista vastaava johtaja Kinto Chan sanoo, että selviytyäkseen kiristyvässä kilpailussa, lentoyhtöiden on tarjottava asiakkailleen yksilöllisempää palvelua. Jari Tanskanen / Yle Menestyvän lentoyhtiön on siis pitänyt muuttua pelkästä kuljetuspalveluita myyvästä yrityksestä elämyksiä tuottavaksi yhtiöksi, jonka palveluiden osa lentomatkat ovat. – Asiakasuskollisuus vaatii, että lentoyhtiö tuntee aiempaa paremmin asiakkaansa. Myös lennon on oltava elämys ja lentoyhtiön valinta tehdään hyvin usein mielikuvien ja aiempien kokemuksien kautta, sanoo honkongilaisen Cathay Pacificin yrityssuhteista vastaava johtaja Kinto Chan . Lentoemäntä odottaa matkustajia Qatar Airwaysin koneeseen. Yhtiö on valittu vuoden 2019 parhaimmaksi lentoyhtiöksi ja saanut viisi tähteä kansainvälisessä Skytrax-luokituksessa EPA Digitalisaatiosta on tulossa yksi lentoyhtiöiden palvelutarjontaa lähivuosina eniten ravisuttavista muutoksista. Se tarjoaa uudenlaisia tapoja markkinoida ja myydä matkoja, mutta samalla lentoyhtiöt pystyvät hyödyntämään asiakkaista kerättyä tietoa tehokkaammin. Lennoilla nähdään pian yksilöllisempää palvelua – ja paremmin tuottavia lisäpalveluita. Samaa kehitystyötä tekevät lähes kaikki yhtiöt. – Kun huomaamme, että suomalainen kanta-asiakkaamme on lähdössä lennollemme, voimme tuoda koneeseen tai loungeen vaikkapa suomalaista vodkaa ja mustikkamehua. Kyse on elämyksistä, joita jaetaan esimerkiksi Instragramissa tai Snapchatissa, pohtii Kinto Chan. Chan muistuttaa, että lentomatkan kokemukset jäävät mieleen ja vaikuttavat myöhemmin siihen, minkä yhtiön matkustaja valitsee seuraavalle lennolle. Vielä enemmän mieleen jäävät huonot kokemukset ja lentoyhtiön epäonnistumiset digitaalisissa myyntikanavissa. Esimerkiksi Finnair markkinoi keväällä uutta Los Angelesin reittiä lupaamalla tuplapisteet kanta-asiakkaille. Yhtiö jätti erikseen kertomatta, ettei tarjous koske kaikkein edullisimpia lippuluokkia. Tarjousehdoissa puhuttiin vain varausluokista, joista ei kuitenkaan ole tietoa saatavilla esimerkiksi mobiiliapplikaatiolla lippua varattaessa. Asiaa erikseen kysyttäessä asiakasta kehoitettiin kääntymään matkatoimiston puoleen. WiFi on jo itsestäänselvyys lennoilla – nyt koneisiin tulee terveysruoka Useimmat lentoyhtiöt tarjoavat jo langattoman internet-yhteyden lennoilla. Dataliikenteen määrä on muutamassa vuodessa moninkertaistunut, ja yhteysaikaa myyville lentoyhtiöille se merkitsee kasvavaa tulovirtaa. – Milleniaalit ovat tottuneet siihen, että he voivat olla koko ajan yhteydessä esimerkiksi sosiaalisen median kanaviin, ja ovat siitä valmiita myös maksamaan, sanoo Chan. Finnairin kaukolennon bisnesluokassa tarjottava kala-ateria. Jari Tanskanen / Yle Aiemmin hyvään palveluun riitti, että koneissa tarjottiin lämmin ateria ruokajuomineen. Cathay Pacificissa on huomattu, että uuden sukupolven työmatkustajat haluavat lentoyhtiöiltä terveellisempiä vaihtoehtoja. Lennoilla on oltava tarjolla enemmän palveluita kuin aiemmin, mutta niiden ei tarvitse sisältyä lipun hintaan. Milleniaalit ovat sukupolvi, joka on jo lapsena tottunut siihen, että istuinpaikka, matkalaukun kuljettaminen ja syöminen maksavat erikseen. Vaikka palveluita ei jokaisella lennolla ostettaisikaan, niiden puuttuminen jättää matkasta huonon kokemuksen, joka muistetaan seuraavaa matkaa valittaessa. Useimmat viiden tähden lentoyhtiöt, kuten Qatar Airways, Cathay Pacific, Emirates, Lufthansa ja All Nippon Airways tarjoavat ensimmäisen luokan ja businessluokan matkustajille öisillä kaukolennoilla pyjaman. Finnairin palveluun pyjama ei kuulu. Jari Tanskanen / Yle Kiinalaiset yhtiöt tulevat Euroopan ja Kiinan välisille lennoille Kilpailu Kiinan ja Euroopan välisistä matkustajista on lisääntynyt parin vuoden aikana, kun kiinalaiset lentoyhtiöt ovat avanneet kiihtyvällä tahdilla suoria reittejä Eurooppaan. Tällä hetkellä jo 29 kiinalaisyhtiötä lentää kaukoreittejä Aasian ohella muun muassa Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Uusimpia tulokkaita ovat Shanghai Airlines ja kesällä Helsinki-Vantaalle lennot aloittava Juneyao Air. Toistaiseksi paikkatarjonnan lisääntyessä myös kiinalaisten matkustus on lisääntynyt samaa tahtia, mutta kiinalaisyhtiöiden tulo on jo pakottanut monet länsiyhtiöt alentamaan lippujen hintoja. Finnair lentää tällä hetkellä seitsemään kohteeseen Kiinassa. Yhtiön kapasiteetti kasvaa tänä vuonna Kiinan reiteillä noin 15 prosenttia, mikä on enemmän kuin länsimaisilla kilpailijoilla. Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner. Jari Tanskanen / Yle Kilpailussa onnistumisesta kertoo se, että koneissa nähdään yhä enemmän omatoimimatkalla olevia kielitaitoisia nuoria. Heille tärkeää on hyvä asiakaskokemus. – Asiakkaat hakevat matkailulta elämyksiä ja sitä he odottavat myös lentoliikenteeltä. Kun asiakas tulee lennolle uudelleen, se on meille parasta markkinointia. He kertovat siitä omalle lähipiirilleen, pohtii Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner. Finnair pyrkii viiden tähden lentoyhtiöksi Brittiläinen lifestylelehti Monocle antoi Finnairille hiljattain tunnustuksen parhaasta economy-luokan palvelusta. Perusteluina oli yhdenmukainen asiakaskokemus ja matkustamohenkilökunnan ystävällinen palvelu. Finnairin Airbus A350:n businessluokka kaukolennolla. Monet matkustajista hyödyntävät vuodeistuimen tarjoamaa mahdollisuutta nukkua lennolla. Jari Tanskanen / Yle Yhtiön tavoitteena on yltää viiden tähden tasolle lentoyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä mittaavassa Skytraxin tutkimuksessa. Viidennen tähden saaminen olisi osoitus poikkeuksellisen laadukkaasta palvelusta paitsi lennoilla, myös kotikentällä Helsinki-Vantaalla. Luokitus myönnetään kerrallaan vain kymmenelle lentoyhtiölle maailmassa . Euroopasta siihen on yltänyt ainoana saksalainen Lufthansa. – Investoimme paljon asiakaskokemuksen parantamiseen. Laajarunkolaivasto sisustetaan lähivuosina uudelleen, jolloin koneisiin saadaan bisnesluokan ja turistiluokan väliin uudenlainen Economy Premium-luokka. Investoimme myös lounge-palveluihin ja digitaaliseen asiakaskokemukseen, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner. Lue myös: Airbus ja SAS kumppaneiksi kehittämään sähkö- ja hybridilentokonetta – \'Onnistuessaan olisi mullistavaa päästöille\' Kuuntele:'

Hurja tilanne tallentui videolle: pakettiauton sivupeili osui Petri Litmaseen maantiellä – moni ei osaa ohittaa pyöräilijää oikein

Liikenne Yle Uutiset

Liikenneturvan mukaan auton ja pyöräilijän väliin on ohituksen aikana hyvä jäädä vähintään 1,5 metriä.
'Tamperelainen Petri Litmanen oli viime sunnuntaina iltapäivällä pyöräilemässä. Hän ajoi tien oikeassa laidassa Urjalassa 9-tiellä, kun autoilijan käsittämätön ratkaisu säikäytti triathlonistin. Harjoitellessaan Litmanen on kohdannut vähintään kerran vuodessa vaarallisen läheltä piti -tilanteen. – Nyt minuun osui ensimmäisen kerran. Sivupeili osui lapaluuhun. Onneksi peili jousti, ja oli hiuskarvan varassa, etten jäänyt auton alle. Tilanne tallentui Litmasen kameraan. Videolta voi arvioida, kuinka Litmasen ohjaustanko ja poljin ovat vähällä osua autoon. Autoilija ei väistä pyöräilijää. Litmanen jakoi videon auton rekisterinumero peitettynä Twitterissä . Videolla on jo yli 45 000 katselua. – Tuon näitä tilanteita esille, että oppisimme toisen näkökulmaa. Suomessa on liikaa vastakkainasettelua autoilijoiden ja pyöräilijän välillä, vaikka kaikki me sekä autoilemme että pyöräilemme. – Vastakkainasettelulle pitää tehdä jotain. Mahdumme molemmat sinne tielle, jos haluamme. Rikosilmoitus poliisille Onneksi Petri Litmanen pystyi pitämään pyöränsä pystyssä. Hän säikähti kuitenkin perinpohjaisesti. – Toivon, ettei kukaan tahallaan aja näin, vaan kyseessä on jokin muu syy. Litmanen teki tilanteesta rikosilmoituksen ja poliisi on ollut häneen jo yhteydessä. Petri Litmanen arvioi oman kokemuksensa perusteella, että 90 prosenttia vaaratilanteista vältettäisiin, jos autoilijat eivät ajaisi liian läheltä pyöräilijää. – Olen ajanut paljon Etelä- ja Keski-Euroopassa. Siellä pyöräilijään pidetään ohitettaessa aina 1,5 metrin väli. Kukaan ei aja tuolla tavalla. Suomessa on merkillinen asenne, Litmanen viittaa videoon. Triathlonisti on ajanut pyörällä myös Keski-Euroopan kapeilla vuoristoteillä. – Siellä autojono ajaa perässä ja menee ohi vasta, kun se on turvallista. Petri Litmanen pyrkii varmistamaan näkyvyyden liikenteessä huomiovaloilla. Hänellä on jopa tutka, josta näkee 200 metrin päähän, jos auto on tulossa. Silti vaaratilanteita ei voi ennakoida, jos auto ajaa liian lähellä. Sunnuntain kokemuksen perusteella Litmasta hirvittää lähteä takaisin maantielle. Ohitus vähintään 1,5 metrin päästä Auton ja pyöräilijän väliin on ohituksen aikana hyvä jäädä vähintään 1,5 metriä, vahvistetaan Liikenneturvasta. Liian läheltä ohittaminen on havaintojen mukaan melko yleistä. Liikenneturvan kyselyssä 73 prosenttia vastaajista piti pyöräilijän ohittamista liian läheltä maantiellä erittäin tai melko vakavana rikkomuksena. Turvavälit tulisi pitää reiluina ennen ohitusta, sen aikana ja sen jälkeen. Joskus pyöräilijälle turvallisin ajolinja voi kulkea keskemmällä ajokaistaa. Annika Rantanen / Yle Liikenneturvan yhteyspäällikkö Mari Voutilainen sanoo, että pyöräilijälle pitää antaa ohitettaessa kunnolla tilaa. Hän itse pyrkii kiertämään pyöräilijän reilusti toisen kaistan kautta. Jos tilaa ohitukseen ei ole riittävästi, autoilijan pitää odottaa pyöräilijän takana. – Ohittava ajoneuvo on aina vastuussa ohituksesta, Voutilainen muistuttaa. Ilmavirta tuntuu epämiellyttävältä Etenkin raskaan ajoneuvon ilmavirta saattaa yllättää pyöräilijän ja aiheuttaa vaarallisen tilanteen. – Jos ajoneuvo ajaa liian läheltä, ilmavirta tuntuu turvattomalta ja epämiellyttävältä. Jokainen on varmaan kokenut tämän ilmavirran. Maantiellä pyöräilijä kulkee pientareella tai tien oikealla reunalla. Joskus pyöräilijälle turvallisin ajolinja voi kulkea keskemmällä ajokaistaa, silloin ohitus pitää tehdä selkeästi toisen kaistan puolelta. Joskus pyöräilijän taakse syntyy autoletkoja. Tällöinkin on tärkeä pitää turvavälit, koska jonossa viimeisenä tuleva autoilija ei välttämättä näe pyöräilijää. Voit keskustella asiallisesti ohittamisesta 18.6. kello 20.00 asti.'

Uusia liikennemerkkejä tulossa käyttöön – katso kuvista, miltä ne näyttävät

Liikenne Yle Uutiset

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan vajaan vuoden kuluttua, 1.6.2020.
'Tieliikennelain tuleva uudistus näkyy myös monien liikennemerkkien ulkoasun uudistumisena. Käyttöön tulee myös joitakin kokonaan uusia liikennemerkkejä. Muutoksen tarkoitus on parantaa näkyvyyttä ja selkeyttä. Uusia merkkejä oli keskiviikkona esillä mediatilaisuudessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa. Uusien liikennemerkkien joukkoon kuuluvat esimerkiksi vähimmäisnopeuden osoittava merkki ja nastarenkaiden käytön tietyllä tieosuudella kieltävä merkki. Uudet liikennemerkit: vähimmäisnopeus (vas.) ja nastarenkaiden käyttökielto (oik.). Liikenne- ja viestintäministeriö Uudistuvilla merkeillä voi kieltää esimerkiksi polkupyöräilyn ja mopoilun, tai näiden lisäksi myös kävelyn. Pyöräilyn sekä mopoilun ja kävelyn, pyöräilyn ja mopoilun kieltävät liikennemerkit. Liikenne- ja viestintäministeriö Yksi uusista liikennemerkeistä on vetoketjuperiaatetta kuvaava merkki. Sillä osoitetaan kahden ajokaistan yhdistyminen, jossa ajoneuvoilla vuorotellen siirrytään jatkuvalle ajokaistalle. Ajokaistojen yhdistyminen -liikennemerkki Poron ja hirven lisäksi myös kauris saa oman varoitusmerkkinsä. Kauriseläimestä varoittava liikennemerkki Bussipysäkkien merkki on jatkossa keltainen. Nykyisin keltaisen pohjan lisäksi käytössä on sininen pohja pitemmän matkan linja-autoliikenteelle. Uusia merkkejä on esitelty aiemminkin. Lokakuussa 2017 julkaistussa Ylen uutisessa esiteltiin neljä muuttuvaa merkkiä, muun muassa uudistuva suojatien merkki. Uudistuvissa kielto- ja ohjemerkeissä liikkuu nykyistä hahmottomampi henkilö. Uusi tieliikennelaki , johon uudet liikennemerkitkin kuuluvat, tulee voimaan 1.6.2020. Lue myös Sähköpotkulaudat tulivat ryminällä kaupunkien kaduille – muista nämä asiat pysäköidessäsi sellaista Punaiset valot alkavat käräyttää autoilijoita poliisille – testaa liikennevalopelillä, kuinka isot sakot saat Uusi tieliikennelaki tuo onnen päivät peltipoliisin kuvaamille – Poliisi: \'Jopa 60 000 ylinopeusjuttua menee vuosittain poistolaariin\' Uudet peltipoliisit otetaan käyttöön huhtikuussa – nopeusvalvontakamera tulossa aluksi jokaiseen tolppaan nelos- ja kutostiellä'

Automaatit uusiksi, haluamansa istumapaikan voi valita sovelluksesta – 6 kysymystä ja vastausta VR:n lipunmyyntiuudistuksesta

Liikenne Yle Uutiset

Uusi, aiempaa monipuolisempi älypuhelinsovellus tulee ladattavaksi lähipäivinä.
'Rautatieyhtiö VR kehittää mahdollisuuksia junalippujen ostamiseen uudistamalla lippuautomaatit, mobiilisovelluksen, verkkosivustonsa VR.fi ja myyntikanavien taustalla olevan myyntijärjestelmän. Uudistettujen lippuautomaattien asennus on jo käynnistynyt. Uuden mobiilisovelluksen ensimmäinen versio tulee asiakkaiden ladattavaksi lähipäivinä. Verkkosivuston uudistetun version yhtiö julkaisee syksyllä. VR:n aiemmat lippu-uudistukset ovat näkyneet lipunoston hankaluuksina järjestelmän uudistushetkellä. Nyt nämä ongelmat aiotaan välttää, sillä uusi järjestelmä ja palvelut tulevat käyttöön vanhan rinnalle vaiheittain. Vanhasta lipunmyyntijärjestelmästä aletaan luopua vasta, kun merkittävä osa asiakkaista on siirtynyt käyttämään uutta vaihtoehtoa, kertoo myynti- ja asiakaskokemusjohtaja Salla Ketola VR:ltä. Mitä uusi VR:n älypuhelinsovellus tuo junamatkustajille? Uudella sovelluksella voi ostaa samasta paikasta niin lähi- kuin kaukoliikenteen liput ja meno-paluulipun samalla kerralla. Liput ovat sovelluksella saatavilla ja tallessa, vaikka nettiyhteys ei toimisi. Uusi sovellus tuo palveluita, joita moni junamatkustaja on kaivannut jo hyvän aikaa. Tällainen on esimerkiksi paikanvaraus vaunukartalta myös mobiilisovelluksessa. – Häiriöviestintä kehittyy merkittävästi – sovellus lähettää asiakkaalle viestin, jos juna on myöhässä tai matkaan tulee muutoksia. Nämä ominaisuudet lisätään palveluun vielä kesän aikana, kertoo Marika Lindström VR:n tiedotteessa. Miten vanhan ja uuden järjestelmän rinnakkainen käyttö näkyy matkustajille? Ketola arvelee, että ajoittain voi olla hämmennystä, kun uudessa sovelluksessa on jokin mahdollisuus, jota vanhassa ei ole. Matkustajat voivat itse valita, koska haluavat kokeilla VR:n lähipäivinä julkaistavaa uutta sovellusta. – Uusissa kanavissa saattaa olla enemmän edullisia lippuja tarjolla, tälläkin yritetään sinne ohjata. Ketola ennakoi, että kotimaan junalippujen myynti siirtyy kokonaan uusiin kanaviin vuodenvaihteeseen mennessä. Venäjän liikenteessä rinnakkaiskäyttö jatkuu kauemmin. Miten muutos helpottaa sarja- ja kausilipuilla matkustamista? Sarja- ja kausiliput tulevat mobiilisovellukseen syksyllä. Silloin asiakas pystyy itse varaamaan ja peruuttamaan sarjalippujen paikkoja, myös kausilipulla on mahdollista varata paikka. Miten lipunmyyntiautomaatit muuttuvat? Niissä on aiempaa isompi näyttö, joka helpottaa automaatin käyttöä eri pituisille ihmisille. Käyttöliittymä uudistuu selkeämmäksi. Yhtiö kertoo testanneensa automaattien pakkaskestävyyttä. VR:n uudenmallisia lipunmyyntiautomaatteja alkaa näkyä asemilla tällä viikolla. VR Uusissa automaateissa on automaattinen toiminto, joka lähettää yhtiölle ilmoituksen laitteen rikkoutumisesta. Automaateissa voi maksaa edelleen vain korteilla. Miten lipunmyynti muuttuu junissa? Konduktööreille tulee uudet laitteet, joista keskeinen on älypuhelimessa oleva lipunmyyntisovellus. Konduktöörikin voi myydä tietyn istumapaikan sisältäviä lippuja. VR aikoo lopettaa lippujen myynnin käteisellä rahalla kaukojunissaan syyskuussa. Kuka uuden myyntijärjestelmän toimittaa? Aiemmista uudistuksista poiketen VR ei ole tilannut järjestelmää ulkopuoliselta toimittajalta, vaan tekee kehityksen itse ja ulkoa ostetaan vain tarpeelliseksi katsottavaa työtä, kuten koodaamista. Uudistusta on työstetty vuodesta 2017. Junalippujen ulkoasu muuttuu uudistuksen myötä. Timo-Pekka Heima / Yle Yhtiössä nähdään lipunmyynti niin olennaiseksi toiminnoksi, että se on toteutettava ja sitä on voitava kehittää kokonaan omissa käsissä, eikä siten, että jostain tilataan asian hoitava järjestelmä. Ketolan mukaan VR on viime vuosina rakentanut kykyään ohjata digitaalista kehitystä. – Emme kuvittele, että voimme kerralla tehdä uudet palvelut sataprosenttisen valmiiksi ja kerralla laittaa ne julki, vaan julkaisemme niitä vähitellen ja kehitystyö jatkuu koko ajan, Ketola kuvailee. Lue myös: Ilmastohuoli sai interrailin hurjaan kiitoon – Äiti ja tytär Toivanen valitsivat junan Nizzan-reissulle: “Hintaa lentämiseen ei edes verrattu“'

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta

Liikenne Yle Uutiset

Autoilu on suurimpia ilmastohaittojen aiheuttajia ja on vastuussa miljoonista kuolonuhreista. Uusi liikennejärjestelmä lisäisi hyvinvointia, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.
'Kolumni Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä. > Kaikki kolumnit löydät täältä > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina Yksityisautoilu ei ole järkevää. Moottori polttaa litrakaupalla bensiiniä, jotta yksi ihminen ja puolentoista tonnin teräskehikko voivat liikkua paikasta toiseen. Fysiikan lait ovat yksiselitteiset: kuorman kuljettaminen kumirenkailla asfaltin päällä on energian tuhlausta, kiskojen päällä liukuvat junavaunut eivät. Yksittäiselle kotitaloudelle auton omistaminen on myös rahan tuhlausta. Suomalaiset autoilijat pitävät kulujaan korkeina, ja valtaosa arvioi ne silti reippaasti alakanttiin. Joukkoliikenne on edullista ja tehokasta, ja sitä lisäämällä voidaan parantaa yleistä hyvinvointia. Junassa istuessa voi tehdä töitä tietokoneella tai rentoutua lukemalla kirjaa, rekkojen ohittelun ja ruuhkan kiroilun sijaan. Autoliikenteen vähentyessä ilmanlaatu paranee, melusaaste vähenee ja lasten on turvallisempi leikkiä ulkona. Monet Euroopan suurkaupungit ovatkin jo ryhtyneet toimiin autoilun rajoittamiseksi. Auto on vuosikymmenien ajan ollut merkittävä aikuistumisen, vaurastumisen ja vapauden symboli. Autoilu on Suomen yleisin matkustusmuoto. Autojen ja niillä kertyvien kilometrien määrä ovat lähes kaksinkertaistuneet 1980-luvusta. Eniten autolla matkustetaan suurten kaupunkien lähellä. Auto on vuosikymmenien ajan ollut merkittävä aikuistumisen, vaurastumisen ja vapauden symboli. Se odottaa aina pihalla valmiina, jos tekee mieli lähteä lähikauppaan, mökille tai harrastuksiin. Samalla kun autoilu on yleistynyt, tietoisuus sen aiheuttamista vakavista ongelmista on lisääntynyt. Henkilöautojen ja rekkojen tuottamat ilmansaasteet aiheuttavat maailmanlaajuisesti vuosittain neljälle miljoonalle lapselle astman ja satojen tuhansien ihmisten kuoleman. Tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat vuosittain 1,3 miljoonaa kuolemaa ja kymmeniä miljoonia loukkaantumisia. Kuolonuhrien määrä vastaa yli kymmentä suurta lento-onnettomuutta joka päivä. Mutta mikä tärkeintä, autoilu on merkittävä ilmastohaitta. Liikenne on suurimpia kasvihuonepäästöjen aiheuttajia Suomessa, ja ylivoimaisesti suurin osa liikenteen päästöistä syntyy henkilöautoista. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöt on puolitettava vuosikymmenessä. Työsarkaa riittää. Vastassa on aggressiivinen autoteollisuus, joka käyttää kampanjoinnissaan tupakkateollisuuden tunnetuksi tekemiä taktiikoita. Autonvalmistajat ovat jääneet toistuvasti kiinni päästöihin liittyvästä valehtelusta, pyrkineet hiljentämään kritiikkiä ja lobanneet vahvasti rajoituksia vastaan. Autovalmistajat ovat tehneet kaikkensa kiertääkseen päästötestejä ja muuta ympäristösääntelyä. Ajankohtainen esimerkki löytyy autoilun mahtimaasta Saksasta. Maailmalla on seurattu tarkasti, miten Saksa onnistuu lupauksessaan leikata kasvihuonepäästöjä 40 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen 2020. Saksa on jäämässä reippaasti tavoitteensa alle. Ongelmana ovat erityisesti autojen päästöt, joita ei ole saatu vähennettyä. Isossa-Britanniassa on sama tilanne. YK:n johtavan ilmastoasiantuntijan mukaan yhtenä pääsyynä on autoteollisuuden vastustus. Autovalmistajat ovat tehneet kaikkensa kiertääkseen päästötestejä ja muuta ympäristösääntelyä. Esimerkiksi Volkswagenin dieselautot päästivät voimakkaasti saastuttavaa typpioksidia jopa 30 kertaa lakisääteisiä rajoja enemmän. Eikä Volkswagen ollut edes pahimmasta päästä. Autoilun vähentämisessä on otettava oppia taistelusta tupakan haittoja vastaan . On otettava kaikki keinot käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriön viime vuonna julkaiseman raportin mukaan autoilu vähenee, kun lakataan investoimasta kestämättömään infrastruktuuriin ja vaihtoehdoista tehdään kätevämpiä. Öljy- ja autoyhtiöt käärivät rahaa, koska päästöt, saasteet ja onnettomuudet jäävät yhteiskunnan maksettavaksi. Valtiot ovat tukeneet autoteollisuutta liian pitkään. Öljy- ja autoyhtiöt käärivät rahaa, koska päästöt, saasteet ja onnettomuudet jäävät yhteiskunnan maksettavaksi. Moottoriteiden ja pysäköintiin omistetun kaupunkitilan hinta ei myöskään vaikuta yksittäisen autoilijan kuluihin. Ilmastotieteen asettamat raamit eivät jätä jossittelun varaa. Tulevien hallitusten aikana on johdonmukaisesti kuljettava kohti hiiletöntä liikennettä eli päästöjen nollaamista. Kyse on valtavasta liikennejärjestelmän mullistuksesta ja se on saavutettava ennennäkemättömän tiukassa aikataulussa. Asiantuntijoiden listaamat politiikkasuositukset on syytä ottaa vakavasti. Polttoaineveron kiristys on tarpeen. Kilometrivero on varteenotettava työkalu. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tulisi kieltää nopeasti ja uusien polttomoottoriautojen myynti lopettaa pian sen jälkeen. Pysäköintitilaa on syytä karsia ja pysäköinnin kustannuksia on siirrettävä autoilijoille itselleen. On otettava käyttöön tiemaksuja. Autoliikenteen päästöjen eliminoiminen ei ole helppoa, kuten Saksan ja Ison-Britannian esimerkit osoittavat. Mutta se on tehtävä. Joukkoliikenteestä tehdään entistä jouhevampaa kunnianhimoisin investoinnein. Siitä saadaan nykyistäkin halvempaa tukien ja verotuksen avulla. Nopeita raideyhteyksiä on syytä lisätä reilusti. Sen lisäksi, että ajettuja kilometrejä on vähennettävä, on jäljelle jäävän autoilunkin muututtava. Haja-asutusalueilla tarpeellinen autokanta on muunnettava mahdollisimman vähäpäästöiseksi. Sähköautoista ei ole autoilun pelastajaksi, mutta niiden latausverkostoa tulee laajentaa ja autot on ladattava uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta sähköstä. Autoliikenteen päästöjen eliminoiminen ei ole helppoa, kuten Saksan ja Ison-Britannian esimerkit osoittavat. Mutta se on tehtävä. Uudistuksilla voidaan parantaa elintasoa ja hyvinvointia. Suomen myös kannattaa pyrkiä liikennejärjestelmien edelläkävijäksi. Alan osaamiselle on väistämättä tilausta tulevaisuudessa. Autoilu on itsetuhoisaa ja käy kalliiksi. Suomen on aika päästä irti autoriippuvuudestaan. Joona-Hermanni Mäkinen Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja yhistorianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen. Aiheesta voi keskustella klo 16 asti'