{{ 'Go back' | translate}}
Njus logo

Yhteisö uutiset | Njus Soumi

Pysäköintitalon kokonaiskustannus lähes 11 miljoonaa euroa, ensi syksynä alkaa kunnallinen pysäköinninvalvonta – Kunta takasi pysäköintiyhtiön 4,5 miljoonan euron investointilainan

Yhteisö Lempäälän-Vesilahden Sanomat

300-paikkaisen pysäköintitalon kokonaiskustannus on 10 947 000 euroa.
'300-paikkainen pysäköintirakennus kohoaa radan itäpuolelle. Kuva: Erkki Koivisto Lempäälän kunnanvaltuusto päätti myöntää runsaan 4,5 miljoonan euron suuruisen lainan takauksen Lempon Parkki Oy:lle.Lempon Parkki Oy On Lempäälän kunnan täysin omistama kuntakonsernin tytäryhtiö, joka rakennuttaa kuntakeskustaan radan varteen vuonna 2020 valmistuvaan Lempäälä-talo -hankkeeseen kuuluvaa pysäköintilaitosta.300-paikkaisen pysäköintitalon kokonaiskustannus on 10 947 000 euroa. Lempäälän kunta maksaa pysäköintilaitosinvestoinnin 60-prosenttisesti omalla pääomalla. Vuosina 2018 ja 2019 hankkeeseen on jo tehty 3 676 000 euron pääomasijoitukset, ja vuodelle 2020 on varauksena 2 751 000 euron suuruinen pääomasijoitus. Kunnan oman sijoituksen suuruus hankkeeseen on siten yhteensä 6 427 000 euroa.Loppuosa eli 40 prosenttia investoinnista rahoitetaan investointilainalla. Lempäälän kunnanvaltuusto päätti keskiviikkona 24. huhtikuuta myöntää takauksen Lempon Parkki Oy:lle enintään 4 520 000 euron investointilainalle pysäköintilaitoksen rakentamiseksi. Uusi pysäköintihalli on suunnattu radan itäpuolisen asuntorakentamisen pysäköintitarpeen täyttämiseen ja tulevan Lempäälä-talon ja keskustan asiointiliikenteen pysäköintitarpeeseen. Siihen liittyen Lempäälässä käynnistetään kunnallinen pysäköinninvalvontaKuntakeskustaan painottuvan kunnallisen pysäköinninvalvonnan on määrä alkaa ensi syksynä. Maksullisen pysäköintihallin rakennuttamisen myötä koko kunnan keskustan pysäköinti ei muutu maksulliseksi. Lempäälän kunta hakee parhaillaan lupaa pysäköinninvalvonnan suorittamiseen koko kunnan alueelle, mutta valvonta painotetaan kuntakeskukseen ja muuhun nauhataajamaan.Pysäköinninvalvontaa toteutetaan ostopalveluna. Lempäälän kunta on antamassa pysäköinninvalvonnan järjestämisen virkavastuulla Kangasalan kaupungin hoidettavaksi. Lempäälän kunnanhallitus on maaliskuussa hyväksynyt pysäköinninvalvonnasta laaditun esisopimuksen.Pysäköinninvalvontalain mukaiseen pysäköintivalvontaan on haettava vielä aluehallintovirastolta lupaa. Lisäksi asiasta pyydetään lausunto Sisä-Suomen poliisilaitoksen päälliköltä.Lempäälän kuntakeskustan yleisille alueille ei ole tulossa pysäköintimaksua. Pysäköinninvalvonnassa valvotaan pysäköinnin aikarajoitusta sekä väärin pysäköintiä.'

Aini Mähönen muuttaa pian tuttujen hoitajien kera kunnan palvelutalosta Attendon hoiviin: 'Meidän henkilöstö pitää silmällä toimintaa'

Yhteisö Yle Uutiset

Ylen laaja selvitys paljasti, että moni pieni kunta tekee vain vähän tarkastuskäyntejä vanhusten hoivakoteihin. Kävimme Tervossa kysymässä, kuinka kunnassa sitten valvotaan vanhusten hoitoa.
'Sunnuntai on 80-vuotiaan, tervolaisessa hoivakodissa asuvan Aini Mähösen suosikkipäivä. Silloin samassa kunnassa asuvat veli ja sisar käyvät vierailulla. Yli 90-vuotias vanhempi veli asuu samassa palvelutalossa, joten häntä Mähönen tapaa muutoinkin.Sunnuntaisin on muutakin ohjelmaa.– Jokainen kuulee kotikirkostaan jumalanpalveluksen sunnuntaisin ja kaikki konsertit, mitä siellä pidetään. Se on hyvä asia.Mähönen asuu viidettä vuotta Tervon kunnan ylläpitämässä hoivakoti Vuokossa. Vanhukset viettävät päivänsä Mähösen mukaan yleensä omissa oloissaan, sillä suurin osa Vuokon asukkaista on muistisairaita.Kerran viikossa vanhukset käyvät pelaamassa Punaisen Ristin työntekijöiden johdolla petanqueta muistuttavaa boccia-peliä. Toisinaan hoivakodissa järjestetään tilaisuuksia, kuten lauluryhmien esiintymisiä.Nyt kun ongelmat ovat tulleet esiin, Attendon on pakko laittaa asiat kuntoon. Petteri RistikangasHenkilökunta on Mähösen mukaan mukavaa eikä isompia ongelmia ole ollut.– Hoitajia voisi olla vähän enemmänkin. He joutuvat koville meidän kanssa, kun ollaan kaikki aika huonokuntoisia. Valvontaa tehdään monin tavoinYlen selvityksen mukaan joissakin kunnissa tehtiin vain vähän tarkastuskäyntejä tai niitä ei tehty yhtään viime vuonna. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että kunnassa ei ole yksityistä vanhusten hoivakotia.Näin on muun muassa Tervossa. Kunnan oman yksikön lisäksi tervolaisia vanhuksia on sijoitettu myös muihin kuntiin yksityisiin hoivakoteihin.Yhteen niistä kunta teki tarkastuskäynnin vuonna 2018. Siinä käytiin läpi laajasti yksikön toiminnot eli muun muassa hoitajamitoitus, lääkehoitosuunnitelma, rakennuksen kunto, viriketoiminnat sekä ruokailu, kertoo Tervon perusturvajohtaja Minna Heikkinen.– Tällainen tarkastuskäynti tehdään ennen kuin tehdään päätös vanhuksen sijoittamisesta kunnan ulkopuoliseen yksikköön. Haluamme varmistaa, että kaikki on kunnossa.Tervon perusturvajohtaja Minna Heikkinen.Toni Pitkänen / YleHeikkinen kuitenkin painottaa, että pelkkiä virallisia tarkastusraportteja tuijottamalla kuntien tekemästä vanhustenhoidon laadun valvonnasta ei saa oikeaa kuvaa.Jos kunnassa on vain oma vanhusten tehostettua palveluasumista tarjoava hoivakoti, kunnan tekemiä tarkastusraportteja ei välttämättä kerry ollenkaan. Monesti kunnat eivät tee tarkastuksia itse pyörittämiinsä yksiköihin, vaan niiden virallisista valvontakäynneistä vastaa Aluehallintovirasto. Muutoin niiden toimintaa valvotaan omavalvontasuunnitelmien avulla.Esimerkiksi Tervon kunnalla on Vuokosta 23-sivuinen omavalvontasuunnitelma, johon on kirjattu kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla kunta valvoo hoivakotia, sen henkilökunnan toimintaa ja palvelun laatua.– Jos on laajemmista haasteista kyse, ongelmia voidaan käsitellä perusturvalautakunnassa saakka, Heikkinen kertoo.Tervon ulkopuolelle sijoitettujen vanhusten hoitoa puolestaan valvotaan yleensä asiakaskäynneillä. Ne eivät koske koko hoivakotia, vaan yksittäisen vanhuksen tilannetta.Hoitajia voisi olla vähän enemmänkin. Aini Mähönen– Teemme tällaisia käyntejä vähintään kerran vuodessa. Jos on tarvetta, niin käymme hyvin matalalla kynnyksellä vanhuksen luona useita kertoja vuodessa.Heikkisen mukaan käynnit pyritään sopimaan niin, että vanhuksen omainen pääsee niille mukaan. Muutoinkin Heikkisen mukaan on tärkeää, että hoivakotien yhteistyö omaisten kanssa on tiivistä ja että he pääsevät vierailemaan läheisensä luona niin usein kuin haluavat.Attendo astuu remmiinHeinäkuun alussa vanhusten hoivapalvelujen tilanne muuttuu Tervossa. Kuten useissa muissakin Pohjois-Savon kunnissa, myös Tervossa kunta on myynyt Vuokon hoivakodin rakennuksen Attendolle. Yhtiö rakentaa vanhan hoivakodin lähelle uuden yksikön, jonka valmistuttua vanhukset siirtyvät sinne.Yksityisten hoivakotien ongelmista on uutisoitu laajasti viime aikoina, ja ne ovat herättäneet huolta myös Tervossa. Kunta järjesti asukkailleen keskustelutilaisuuden aiheesta, jonka lopputulema oli kunnanjohtaja Petteri Ristikankaan mukaan mielenkiintoinen.– Siellä tuli esiin sekin vähemmällä huomiolla ollut näkökulma, että nyt kun ongelmat ovat tulleet esiin, Attendon on pakko laittaa asiat kuntoon.Hoivakotiin tehdään sen aloittaessa laaja tarkastuskäynti. Tervo on juuri valmistelemassa myös Attendon uutta yksikköä koskevaa valvontasuunnitelmaa.\'Tervossa ei pitäisi käydä niin kuin Siilinjärvellä\'Tilanne Tervon osalta on kuitenkin hieman erilainen kuin esimerkiksi Siilinjärvellä, jossa Attendon Vänrikin hoivakodin tehostettu palveluasuminen jouduttiin keskeyttämään maaliskuussa. Viime vuonna toimintansa aloittaneessa Vänrikissä ongelmana oli muun muassa hoitajien vähyys.Tervossa ei näin Heikkisen mukaan pitäisi käydä, koska Vuokon hoito- ja ruokapalveluiden henkilöstö siirtyvät vanhoina työntekijöinä Attendon palvelukseen.– Tämän lisäksi vahvuudeksi voidaan lukea se, että meidän kotihoidon henkilöstömme on Attendon rakennuksessa vuokralaisena, joten siinä samalla he voivat pitää silmällä toimintaa.Tutut hoitajat ovat tärkeitä myös Aini Mähöselle.– Kyllä olisi kelvannut tämä entinen talo ja sen tuomat palvelut. Toivottavasti uuteen muutossa mukana tulevat nykyiset hoitajat.'